The Wedding Story, part 2

Ihan alkuun pyydän anteeksi kun tämän kanssa on kestänyt, luonnos-tilassa ollut edellisen osan kirjoittamisesta lähtien, mutta kun tässä on ollut kaikkea hässäkkää, niin en ole kerinnyt loppuun asti kirjoittamaan. Joten tässä tämä nyt on! :)

Lauantai 31.10.2015 pyörähti käyntiin, kun kello 7 alkoi minulla puhelimessa herätyskello soimaan. Edellisenä yönä päästiin siis joskus yhden-kahden välillä nukkumaan, kauaa ei siis unta kukaan ehtinyt saada.

Ja sanomattakin on selvää, että ei tosiaan kukaan meidän asunnon seinien sisällä nukkunut olisi jaksanut nousta millään ylös, mutta pakko oli.

Tuon herätyksen jälkeen on pienoinen katkos muistifilmissä, että mitä siinä oikeastaan tapahtui, vasta sen jälkeen alkaa olemaan muistia kun olin käynyt suihkussa, jotta saatiin minun hiukset märiksi rullausta varten.

Pientä tehtävänjakoa, että kuka tekee mitäkin; Kaaso siis hoiti minun hiukset ja pakkeloimisen, ystävämme Jenna sai osakseen ruusujen spreijauksen ja glitteröinnin. M ja BM häselsivät hääopasteet kasaan, ja lähtivät sitten viemään tavaraa Kauppilaan ja kylttejä asentamaan, me jäätiin likkojen kanssa sitten hääräämään meille.

Kun minut oli saanut kaaso valmiiksi hän siirtyi suihkun kautta valmistautumaan, ja minä sitten pyörin ja hyörin ympäri kämppää kasaamassa vielä viimeisiä tavaroita, samalla sitten kaivoin jääkaapista evästä esille. Kyllä, muisitn jopa itse syödä vähän, vaikka mikään nälkä ei ollut. Pakkohan se oli, muuten olisi sanomista tullut :D

(Toim.huom. Minä siis olen muutenkin nykyään varsin pieniruokainen enkä niin nälkää tunne kun hyvin harvoin).
Niin ja tietenkin sitten aloin itse kiskomaan vaatteita päälle, ja kaason avustuksella teippailtiin se yläosan reuna ja tatska piiloon. Ja tässä vaiheessa sitten annoin kaasolle hänen kiitoslahjan (näistä kirjoitan oman postauksensa).

Kello näytti jo reilusti yli kymmentä kun alettiin ihmettelemään että missä M on, kun hänenkin kuitenkin piti ehtiä pukemaan, hänen hiukset piti laittaa ja ties mitä. Ja meidän piti olla 11:30 Ikaalisissa, että aloitellaan kuvaukset. Vihdoin M saapui, äkkiä etsimään vaatteita ja minä sitten lopulta hänen hiukset laitoin kun kaaso oli oman valmistautumisensa kanssa vaiheessa. Ja itseasiassa ihan kivasti minäkin ne hänen hiukset sain laitettua. Sopi hirmuisen hyvin hänelle kyseinen kampaus, saisi minun puolesta useamminkin noin pitää, mutta kun ei, aina pitää olla vaan tylsästi ponnarilla.

Kiireellä vielä heitettiin tavarat autoon (muistettiin ottaa myös BM:n puku mukaan, kun minä siis soitin M:lle kun he oli niitä opasteita viemässä, että jos hän jättää BM:n juhlapaikalle sillä reissulle, kun ei me mitenkään kaikki mahduta autoon jos BM tulee vielä meille valmistautumaan. Ja hyvä että jäikin sinne, kun meillä ne aikataulut meni ihan pilalle; keittiöön töihin tulevien neitien kanssa oli sovittu että tulevat sillon 11:30 myös, eihän siellä ketään olisi ollut. 

Naurattaa vieläkin, kun siinä vauhdilla pakattiin viimeisiä kamoja autoon ja lopulta itseämme, niin tuosta vastapäisestä talosta yhdessä asunnossa asuva vanhempi rouvashenkilö nenä ikkunassa kyttäsi että mitä pihassa tapahtuu. Tarjottiinpahan siinä sitten tarjottua naapurin mammalle lauantain viihdettä :D

Päästiin muutaman sadan metrin päähän kotoa, kun tajusin että BM:n lahjaboxi oli jäänyt kotiin! Onneksi oltiin liikenneympyrän kohdalla, niin heitettiin siitä sitten vielä ympäri. Minä siis olisin halunnut ihan rauhassa aiemmin aamulla kummallekin lahjat antaa, mutta meni sitten kaiken kiireen keskellä ja vähemmän juhlallisesti :D

Matkalla viestittelin kuvaajalle, että meillä hieman venähti aikataulut, sopi oikein hyvin kun hilattiin sitä aloitusaikaa eteenpäin.
Juhlapaikalla sitten käytiin läpi että mitä laitetaan minnekin ja miten. Kun eihän me sillon perjantaina ehditty juhlapaikalla mitään tekeen. Vetovastuu siis siirtyi heille.
Ja myöskin sitten lämpimien ruokien haku annettiin heidän hoidettavaksi, oltiin J:n (joka siis mm. meidän lehden taittoi) kanssa sovittu että hän kyyditsee kaasoa sen verran Ikaalisten keskustaan että käyvät ne hakemassa. Lämpimät meille tuli Ravintola Sofiasta, tätä voimme kovasti suositella!

 Ja sitten me päästiin sinne kuvattavaksi.

Ensin otettiin suunnaksi Ikaalisissa oleva vanha Finlaysonin tehdas, jonka pihassa muutamassa eri kohdassa otettiin kuvia. Siitä sitten siirryttiin lähellä olevalle rannalle (tässä vaiheessa soi M:llä puhelin,n kaaso soitti että J on aikataulustaan myöhässä, käykö että J itse käy ne ruuat hakemassa. No juu, miten vaan käy kun ne haetaan :D ). 

Tuo ranta ja metsä siis oli sillä valittu kuvauspaikaksi, kun 3v tuossa metsässä koirien kanssa lenkkeiltiin ja käytiin sienessä, kun ensin M:n entinen kämppä oli siinä lähellä ja sitten samalla alueella kun oli se eka yhteinen koti, mistä nyt muutettiin pois :)

Ja meillä kuulkaa oli aivan tajuttoman hauskaa olla kuvattavana! Mahtava kuvaaja siis meillä (Sanni Saarenmaa). Jopa M oli hirmuisen rento, vaikka hän ei tuolla ole ikinä ollut kuvattavana (minä olen pari kertaa joskus ollut).

Sinänsäkin meillä oli hyvät kuvauspaikat valittuna, kun siellä rannalla ja metsässä ei sillon ketään liikkunut, tosin olisi se sinänsä voinut olla hauskaa siellä puskassa pönöttää kun porukkaa hipsii lenkkivermeissä ohi :D

Alettiin sitten siirtymään juhlapaikalle, meille tuli siinä vielä hommaksi käydä hakeen lisää kahvimaitoa. Ja eihän sillon ollut mikään muu auki kun Ärrä. Minä jäin itseäni teippailemaan autoon kun M meni jonottelemaan. Onneksi oltiin niin aikaisin liikkellä niin vielä sieltä sai sitä laktoositonta maitoa :P

Kimppu keräsi myös yllättävän paljon ihasteluja :)

Siinä samalla pamahti mieleen, etät hitto, unohdin laittaa dödöä aamulla! Ja en tietenkään ollut tajunnut sitä pakata itselleni mukaan. Äkkiä puhelua kaasolle, että onko hänellä ja saako siitä. Onneksi oli.

Meidänhän piti tehdä ihan erilainen paikalle saapuminen, mutta kun kello oli vasta jotain varttia vaille kolme, niin hiippailtiin sisälle keittiön ovesta, tosin kun siinä oli pihalla porukkaa tupakoimassa, niin muutama kaveri näki meidät. Hätäisesti siinä sitten vessaan, dödöt kainaloon, viimeiset kurkistukset peiliin.. Ja rohkaisuhuikka :D

Ja tosiaan kun olin ajatellut että juhlaväki olisi ulkona kun me saavutaan, mutta hätäinen change of plan ja päätettiin olla sisällä. Keittiön kulmilla piiloteltiin kolmeen asti, kunnes sitten kaaso kajautti esittelyt ääneen (harmi kun en muista mitä hän sanoi :D ). Ja siinä vaiheessa kuulkaa niin vispasi jalat kun lähdettiin piilosta tallusteleen salin puolelle!

En edes ymmärrä mitä jännitettävää siinä oli, kun kuitenkin oli vaan tuttuja koko huone täynnä :D

Oli aivan hirmuisen ihana yllätys kun M:n mummu sitten oli kuin olikin paikalla, hänen kohdalla kun oli semmosta 'juupas eipäs' -meininkiä että jaksaako hän lähteä.

Kamalasti siinä kuitenkin kamerat räpsyi, olipa jopa anopin miehellä videokamera. Pienet tervetulosanat siinä sanottiin ja tässä tuli taas pieni töppäys, jonka olin unohtanut sanoa kaasolle ja BM:lle, eli tuosta suoraan olisi tullut kättelyt ja isän puhe, mutta menikin sitten ihan päinvastoin koko homma. Mutta mitkäs juhlat ne olisi, jos ei olisi mitään kommelluksia?!

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Isäni pienen puheen (jota ei ollut sitten ilmeisesti kuitenkaan mitenkään valmistellut vaikka tiesi että puheen joutuu pitämään :P ) siirryttiin ulos kättelyitä ja kuvauksia varten.

Kaikenlaisia ryhmäkuvia siinä sitten otettiinkin, ja taas oli niin hirmuisen hauskaa.

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Kuvien jälkeen sitten siirryttiin taas sisälle ja ruokailemaan. Tässä vaiheessa tuli taas pieni töppäys, oltiin unohdettu iiiiiihan kokonaan että pöytään piti myös tulla uunivihannekset. No niitä sitten ei ollut, mutta muuten kyllä ruokaa riitti ja se oli hyvää ja vieläkin siitä kuulee kehuja! Paljoa siinä saanut syötyä kun jo oli maha pinkeenä, ja kun ei siinä ähkyäkään viitsinyt syödä :D

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Ruuan jälkeen sitten jaloiteltiin hetken aikaa ja sitten oli ohjelmaa. Meillähän ei ollut mitään hajua mitä ohjelmaa kaaso ja BM ovat kehittäneet.

Ensimmäinen taisi olla (juu anteeksi huono muisti :D ) että BM kaivoin taskustaan esineitä. Hän oli jostain käynyt keräämässä kiviä, käpyjä, neulasia, olipa siinä joku tunnistamattomaksi silpoutunut sienikin. Meidän tehtävä oli valita siitä yksi mikä kuvaa puolisoa ja kertoa sitten miksi valitsi sen.

Jos en pahasti muista metsään, niin M taisi ottaa kuivan tikun pätkän. Sitä vaan en muista mitä hän sanoi, Minä valitsin sitten kuusen tms oksanpätkän neulasineen; Vaikka M on ihan pehmeä tyyppi, niin silti osaa piikikäs olla.

Toisena leikkinä oli sitten tämä perinteinen 12 kuukautta -leikki. Kaasolla oli kipossa lappuja, me vuorotellen sitten päätettiin kuka tulee lapun hakemaan ja minä nostin laput.

Matin yhdelle parhaalle kaverille osui marraskuu ja leffa-ilta, vielä on vähän kuukautta jäljellä mutta ei ole leffa-kutsua kuulunut... ;) :D

Ja sopivasti sitten tälle eräälle vieraalle, jonka luona me + aikalailla koko kaveriporukka vietetään Juhannuksia, sattui lappu jossa pitää tarjota juomat. Eli ensi Juhannusta odotellessa!

Me myös päästiin kakku leikkaamaan kahteen kertaan. M:n isän vaimonsa kanssa joutuivat aikaisin lähtemään kun heidän lapset oli hoidossa (ja hoitaja halusi myös jonnekin humpalle lähteä niin ei voinut pidempään lapsia hoitaa, hieman kyllä latisti tämä minun tunnelmaa...) ja samalla sitten heidän kyydissä lähti M:n mummu.

Tokihan sitten heille haluttiin kakkukahvit tarjota ennen lähtöä, muut saivat siinä vaiheessa pienen vapaan hetken. Ja M:n isä vielä sitten ennen lähtöään piti pienen puheen.

Hieman tuon jäkeen oli sitten ihan se virallinen kahvitus. Paljon tuli kakuista kehuja (mehän siis kaason kanssa ne itse tehtiin), samoin sitten kakun koristeesta, vaikka kovin moni ei tainnut tajuta, että tuo koppi on TARDIS Doctor Who -sarjasta. Jotain pientä nörttiä kun piti meidän juhliin saada ujutettua.

Niin ja M piti puheensa, kyllä sitä kovasti yritettiin valmistella, mutta ei se sitten ihan mennytkään niinkun oli suunnitellut, mutta kuitenkin tuli puhe pidettyä ja se hyvä oli. Samoin minä sitten pidin pienen 'kukkapuheen', eli muutaman hopeisen ruusun annoin valituille henkilöille muutaman sanan kera.

Tuossa vaiheessa sitten lähti kuvaaja assarinsa kanssa, johan siinä oli pitkän päivän tehneetkin.

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Jossain vaiheessa sitten leikittiin vielä puolison tunnistamista tuoksun perusteella. Eihän me toisiamme löydetty. Tosin M ehkä olisi minut tunnistanut, jos olisin aamulla muistanut suihkauttaa hajuvettä (minun vakiotuoksu on Escadan Cherry in the air), itseasiassa tuon leikin aikana tuli mieleen, että hupsis, sekin jäi :D

Ja minä sitten päädyin 'aivan varmasti kakkonen!'. Noh, kakkonen oli rakkaan ystäväni A:n puoliso, mutta minkä sille voi kun tuoksui niin tutulta. M oli siinä vieressä, mutta hän taas tuoksui ihan omituiselle. Mutta lähellä oltiin.

Siinä sitten oli vapaata oleskelua ja seurustelua.

Sen jälkeen kun minun vanhempani lähtivät, hyökkäsi rosvot! Ja ne veivät M:n! Me oltiin koko loppu juhlaväki keräännytty yhden pöytäryhmän ympärille kun jostain kenenkään huomaamatta BM ja yksi veras pamahti sukkahousut päässä varkaisiin. En edes ehtinyt nähdä M:n ilmettä kun tuo tapahtui.

J sitten esitteli tässä yhteydessä meidän häälehden (Naikaa!) special edition polttari-painoksen ja minun tehtävä oli sama kun polttareiden Morsiusolympialaisissa, eli M 2.0 tuotiin paikalle ja piti sitten tämä puuttuva vartalonkappale laittaa paikalleen :D

Mutta eipä vaan alkanut sulhasta takaisin kuulumaan, ja kaaso päätti että hän lähtee etsimään. Pian hän sitten hyökkäsi paikalle kysellen kuka on hänen kenkänsä varastanut?

Oli siis yhtenä salatehtävänä eräällä vieraalla, että varasta kaason kenkä. Ja tehtävä tyylikkäästi suoritettu ;)

Näitä salatehtäviä meillä siis oli pitkin iltaa mm. BM:n avokki tarjoutui tuomaan M:lle lisää juotavaa ja toi sitten olut-tölkin, jonka oli täyttänyt vedellä. 

Siskoni käytti BM:n ulkona tolppaan (minä en vaan tätä päässyt näkemään kun ei kukaan vinkannut asiasta), yksi vieraista (joka itseasiassa M:n polttareissa jo tapasi vanhempani ja silloin jo teki varmasti hyvän vaikutuksen:'D) esitteli itsensä kolme kertaa vanhemmilleni. Ei meinannut kuulkaa pokka pitää kun hän siinä niitä esittelyjä suoritti! Oli se sitten kyllä kolmannen esittelyn jälkeen pakko heille kertoa mikä oli homman nimi.

Ilta jatkui sitten seurustellen ja juoden. Tämä ehkä hieman itseään nolaamaan joutunut vieras (joka tosin kyllä kaikin rinnoin nauttii huomiosta) laitoi meille, vaikka oli avokilleen sanonut että nyt on sitten juhlat joissa hän ei laula yhtään mitään. Noh, tarpeeksi ilolientä, niin johan laulaa. Ja yhdessä vaiheessa sitten kun tuli rauhallinen hetki kaaso lauloi minulle. Siinä tuli illan ainoat itkutipat silmäkulmaan <3

Hauskaa oli kaikilla ja minä ja M vetäydyttiin nukkumaan joskus neljän jäkeen. Tai oikeammin päästiin perkaamaan sänkyä!

Kaaso ja J olivat meille 'naimakamarin' valmistelleet. Siellä oli tyynyjen väliin aseteltuna suklaasydämiä ja oikein kivasti kaikki. Mutta kun peiton siirsi sivuun, paljastuikin kaikenlaista metsästä löytyvää roskaa! Siis sitä samaa tavaraa mitä oli BM:n taskuistakin sen yhden leikin aikana kaivettu esiin.

Tyynyliinojen sisällä oli henkarit, minun puolella aluslakanan alla organza-kaitaliinan pahvirulla ja ties mitä muuta siellä vielä oli. Mutta saatiin se sänky kuitenkin nukkumiskuntoon.

En minä siinä paljoa nukkunut, pienissä pätkissä vaan.

Yhdeksän aikaan aamulla havahduin hirveään ravaamiseen käytävästä, siellä jo eräät tekivät lähtöä. Ja siinä alettiin sitten yhden sankarin puhelinta etsimään, ei missään. Ja sitä etsimistä jatkettiin iltapäivälle asti, samalla kun paikkoja siivoiltiin.

Mutta kaikenkaikkiaan oli ihan hirmusen kivat juhlat meillä, ruokaa ja juomaa oli tarpeeksi. Pusujen määrä koko päivän aikana oli ihan huikea, jos ei kameran edessä pusuteltu niin sitten ihan ohimennen muutenvaan. Jossain vaiheessa iltaa alkoi sitten olemaan semmonen 'joko me ollaan pusuteltu tarpeeksi? :D'  Samoin poski- ja vatsalihakset sai tehotreenin, muutama kaverikin tässä on jaksanut vielä asiasta mainita kuinka sitä nauramista riitti. Mutta sehän on vaan sen merkki, että meillä on mitä loistavin porukka valittuna meidän kaveripiiriksi, kun ihmiset jotka ei ole toisiaan nähneet on samantien osa porukkaa :)

Hääkirpputori & Upea Morsian -tapahtuma tulevana sunnuntaina

Aikataulullisesti sattui aivan loistavasti tämä Tampereella järjestettävä Hääkirpputori, joka on siis nyt tulevana sunnuntaina Uudenkylän työväentalolla kello 11-16.

Meillehän tuota tavaraa jäi jonkun verran, ja kun tämän tapahtuman FB:stä bongasin totesin, että tuonnehan minä kärrään meidän kamat ensin tyrkylle, jaksaisi niitä alkaa kuvaamaan, mittaamaan ja ties mitä ja sitten yksitellen tuuppimaan FB:n kirppareille :P

Vielä en oikein ole itsekään perillä että mitä kaikkea meille nyt sitten jäi ylimääräiseksi, kun tässä ollut tätä kaikkea muuta sählinkiä ja menoa, niin tavarat on sitten laatikoissa saanut ihan rauhassa olla. 

Yhtä laatikkoa tuossa tutkailin sen verran, että ainakin tälläistä kaikkea meiltä löytyy, ja mielelläni sitten en mitään näistä raahaa takaisin kotiin ;)

Niin ja sitten mukaan otan myöskin 'ykköskierroksen' pukuni, ei toki sekään mikään perinteinen valkoinen.

Myöskin minulla sitten on erään toisen rouvan (tuntuu hassulta sanoa nuoresta ihmisestä rouva :D ) häätarvikkeita kun hän ei itse paikalle pääse ja tälläinen järjestely sitten kehitettiin.

Eli sankoin joukoin vaan morsiot liikkeelle sunnuntaina, ja tulkaa nyt ihmeessä pelastamaan meidät tältä tavarakasalta (muistaakseni minun pöytänumeroni on 2)! :D

The Wedding Story, part 1

Mitä kaikkea tapahtuikaan 30. ja 31.10.2015? 

Perjantai 30.10.2015 saapui viimein. Päivä, jota oli odoteltu kesäkuusta asti hyvinkin malttamattomasti.
Aamu meni kaikenlaista tohottaessa; M lähti vihdoinkin palauttamaan meidän edellisen asunnon avaimia (meidänhän piti saada ne vietyä jo paljon aiemmin) ja käyttämään auton pesun läpi, minä jäin kaason kanssa meille touhuamaan ja valmistautumaan.
Oltiin päätetty, että maistraatiin ei ihan niin virallisesti pukeuduttaisi, tai ainakin kaaso ja BM sai sen ohjeistuksen, että vaan siistit vaatteet kun on päällä, niin hyvä.
Minä kiskoin päälleni yhden toisen hameen ja tuon teetetyn yläosan. Ja onneksi kuulkaa laitoinkin!
Tuo kun tehtiin niin, että rinnassani oleva tatuointi ei näy eikä vilku paidan alta, mutta olisiko sitten rintavarustus hieman pienentynyt, kun sieltähän se vilkkui! Apua!

Kaaso vauhdilla googlaili mistä ja mihin hintaan saa ihoteippiä, kun sitähän oli pakko mennä hakemaan, onneksi ei tarvinnut ennen vihkimistä sentään, kun ei meidän vanhemmat siellä olleet.
Alettiin siinä myös kelloa katsomaan, missä ihmeessä M luuraa?
Olin sanonut, että haetaan sitten niitä ruokapöytään tilattuja lihoja haetaan kun ollaan vihkimisestä selvitty, mutta ei, sehän sitten oli siinä niitä mennyt hakemaan ja ties mitä.
Kello tikitti jo sellaista kellonlyömää että meidän olisi jo pitänyt olla menossa edes parkkipaikan kohdalla kun M sitten tuli. Pikaisesti hänelle vaatteet päälle, koirat naruun, koirien kamat mukaan ja menoksi. Ja voi kuulkaa kun näytti M niin hyvältä puku päällä! <3

Lähdettiin ajelemaan Tampereelle, ensimmäinen etappi oli meidän kaverin luokse, joka koirat otti hoitoon viikonlopuksi. Hieman lähdön jälkeen tajusin, että perkule, esteidentutkintalappu jäi kotiin! Siinä sitten pähkäiltiin, että koska siinä lapussa luki että alkuperäinen jää maistraattiin, niin eikai sitä tarvi. No asiaahan ressasin sitten tietenkin vihkimiseen asti....
Voi kun olisi saanut kaverin ilmeen kameralle, kun hän ensin oli siinä hetken koiria rapsutellut ja sitten vasta vilkaisi meitä sanoen, että ollaanpas sitä kaikki sävy sävyyn. No tuota juu, me ollaan menossa parin tunnin päästä vihille!
Meni kaverin ilme niin muikeaksi että naurattaa vieläkin! :D

Tuosta sitten M heitti minut kynsien geelaukseen ja hän lähti kaason kanssa hakemaan vielä lisää jäähilegeeliä kun arveltiin että ei taida riittää se määrä mitä meillä on. Ja eihän se olisi riittänytkään. Ja samalla olivat hakeneet kuoharipullon, jonka takia sitten piti palella autossa kun lämmöt oli alimmillaan!

Nopsaan käytiin evästämässä kun aikaa oli ja siellä jonotellessa sitten kaaso bongasi (vai oliko se niinpäin että hän joutui bongatuksi) yhdet meidän järjestötutun (minä ja kaaso siis tunnemme toisemme opiskelijajärjestön kautta) jolle kaaso meni lipsauttaan, että Eve on kohta  menossa naimisiin. Samantien sitten kyllä tajusi että hupsista, mutta ei se siinä vaiheessa enään niin vaarallista ollut lipsauttaa :D

Etupenkin navigaattori hieman sitten sekoili kun maistraattiin mentiin, meni jännäksi että missä saadaan auto heitettyä ympäri ja kuinka pahasti siinä sitten se jonkunmoinen tietyön keskellä oleva ruuhkanpoikanen vaikuttaa meidän ajoissa paikalla oloa!
Noh, olimme ajoissa paikalla, BM löytyi sitten maistraatin eteisestä. Sisällä pääsimme sitten henkkareita näyttämään ja täyttämään sukunimenvalintalappua.
Jokusen minuutin siinä jouduimme odottelemaan, eikä vieläkään ollut minkäänlaista jännitystä olemassa. Tai no, ainut joka jännitti koko päivänä oli kaaso!

Siinä vaiheessa kun astuttiin sitten vihkijän eteen minulla alkoi ihan pikkusen jaloissa tuntumaan, mutta ei sen suurempaa. Kun oli tahtomisen aika, M kajautti oikein kuuluvasti vastauksen. Entäs sitten minä? Omasta mielestä sain aikaan vaan oikein vaimean 'piip' -äänen, mutta ilmeisesti kuitenkin olin ihan riittävän hyvin ja selkeästi sanonut 'tahdon' :D

Kun olimme tahtoneet ja saaneet ensimmäiset onnittelut, totesivat kaaso ja BM, että sehän oli lyhyempi suoritus kun mitä he olivat kuvitelleet. No mitäpä sitä siinä turhia jaarittelemaan :D

Parkkihallissa poksahti sitten kuohari auki, kaaso rattiin ja kohti Ylöjärveä viimeisille shoppailuille. Toki sitten kun auto lähti liikkeelle piti vauhdilla laittamaan FB:hen päivitystä, ja hyvä kun olin ehtinyt painaa OK -nappia, niin alkoi tykkäyksiä ja kommentteja satamaan! Ikinä ei kyllä noin aktiivista ole ollut edes minun FB-seinällä :D

Ja tottakai sinne sittne piti sormuskuvakin ottaa :3

Käytiin sitten sitä ihoteippiä hakemassa ja lähestulkoon kokonaan tyhjentämässä Tigerin mustien, pienempien pöytäkynttilöiden hylly :D
Mutta pakko oli pelkkiä mustia ottaa, kun ei siellä niitä sinisiä ollut.
Samalla sitten haettiin myös ruokapöydän savulohet ja sitten taas suunta kotiin. Pikaista vaatteiden vaihtoa ja minä lähdin kaason kanssa käymään kaupassa hakemassa kaikkea viimeistä tarvittavaa, jota oli kärryllinen....
Sitten lähti veljekset viemään juhlapaikalle tavaraa, meillä leideillä alkoi leipomis- ja kokkailuhommat taas kerran. 

Niin ja joutuihan pojjatkin kaupassa käymään ja toivat sitten kahdeksan jällkeen tullessaan yhden meidän kaverin. Minä jouduin tosin vielä neitien kanssa lähtemään juhlapaikalle laittamaan vesigeelejä turpoamaan ja viemään tavaraa, oikeasti se tavaran määrä oli aivan järkyttävä!

Ja asiaahan ei mitenkään helpottanut se, että tämä tuore rouva jätti oikean peukalon autonoven väliin kun juhlapaikalle päästiin! Juu ei kiva, oli semmonen kipu, että teki mieli leikata koko sormi pois....
Ihan vielä tuon reissun jälkeen ei nukkuun päästy kun kaikenlaista tekemistä oli vielä vaikka kuinka paljon.
En nyt ihan tarkkaan muista kuka teki ja mitä, mutta olohuone oli vallattu paperilla ja pahvilla (kiitos häälehtien ja maljakoiden valohässäköiden). Minä jossain vaiheessa linnoittauduin meidän makuuhuoneeseen askartelemaan kaason ja BM:n lahjapaketteja kasaan, ja sekin homma piti välillä jättää kesken kun muka oli pakko mennä välillä syömään, vaikka mitenkään päin ei nälkä ollut.
Huomasi kyllä että siinä oli tullut jo muutama yö mentyä vähillä unilla kun melkein alkoi kiukuttamaan, mutta onneksi vaan melkein ;)

Olisikohan kello ollut jotain yhden kulmilla kun vihdoin päästiin sanomaan hyvää yötä ja asettelemaan päät tyynyyn muutamaksi tunniksi....

Ensimmäinen viikko takana!

Aikamoista hiljaiseloa on tämä viikko vietetty, pahoittelen kovasti kun en ole vielä kertoillut mitään häistä!

Tiistai meni kotia siivotessa (täällä oli sen näköistä kun olisi murtovarkaita käynyt kaikkien askartelu- ja muiden puuhien jäljiltä :D ), keskiviikko ja torstai sitten vaan meni ohi... Ja nytkään en vielä jaksa alkaa kokonaan naputtelemaan.

Katsoo jos nyt viikonloppuna sitten ehtisin aloittelemaan, viimeistään alkuviikosta sen kyllä kirjoittelen luettavaksi!

Mutta, me ollaan nyt oltu viikko naimisissa! Ihan tajuttoman äkkiä on tämä viikko mennyt, en oikein käsitä mihin kaikki aika on hukkunut!

Vieläkään me ei oikein osata vastata kysymykseen 'miltä nyt tuntuu?'. Tietenkin ollaan ihan hurjan onnellisia, mutta muuten päät on vielä jossain pilvissä :D

Ja M:llä ollut ihan järkyttävä työviikko, vaikka hyvin ne työkaverit pärjäsivät kaksi päivää ilman häntä. Anoppi tuossa toivotteli meille rentouttavaa tavallista  viikonloppua, mutta jännä nyt nähdä koska se rentoutumisosio tästä viikonlopusta alkaa kun M joutuu kotonakin vielä työjuttuja tekemään. Tosin onneksi noihin sen ilta- ja viikonloppuhommiin on tässä totuttu jo tehokkaasti, niin eipä se haittaa että hän niitä tuossa näpertää. Ja minä koitan nollata aivoja virkkaamalla :D

Ai niin, sainhan minä jo peräti sen aikaan, että kävin tänään poliisilaitoksella tilaamassa ajokortin kaksoiskappaleen! :D

Pikaiset terveiset

Huhhei, sunnutaihuomenta kaikille!

Takana on huonosti ja vähän nukuttu viikko, kiirettä, hässäkkää, paniikkia... Mutta me nyt ollaan naimisissa!

Juhlat on juhlittu, minä oon pari tuntia nukkunut, M on vieläkin nukkumassa... Onneksi on huomiseen tämä juhlapaikka varattuna, tuossa yksi kaveri jo pähkäili että onko kenelläkään alkometriä, uskaltaako lähteä ajelemaan. Nou hätä, huomiseen asti varattu että kaikki saa heräillä ja selvitä rauhassa ennen kun tarvii lähteä :D

Meinasin että raahaan kaikki juomat sisältä autoon, mutta enhän minä ehtinyt edes auton avaimia etsimään, kun tuolta ensin BM kömpi esiin, hetken päästä yksi toinen vieras ja suoraanhan se piti olunen saada. Meinasin kyllä rääkästä että juuei, mutta suodaan pojille nyt yksi tasottava :D

Mutta pidemmittä puheitta, virallisesti nyt blogiin kasvot, johan FB:n hääblogit -ryhmään olen blogia linkkaillut, mutta pitänyt kuitenkin olla varovainen :D

Herra ja Rouva V.!

(Kuvan otti ystävämme Julia Kajalainen, joten copyright ja kiitos hänelle! <3 )

Myöhemmin kirjottelen lisää, kun aivot ensin alkaa toimimaan :D