Joulun toivotukset lukijoille

Vihdoinkin on tullut se aika vuodesta, kun oikeasti saa hetken aikaa ihan vaan rauhottua ja olla.

Tai no, tänään vielä lähdemme äitini luokse syömään, eli ihan kokonaan ei saa lötvätä kotona, mutta muuten rauhaisissa tunnelmissa.

Niin  ja eihän toki sitä saa unohtaa, että tapanina anoppi miehensä ja pienen koiranpennun kanssa tulevat tänne meille.

Joulusauna saunottu, kinkku paistettu, vielä viimeiset itse tehtävät ruokajutut huomista varten on uunissa. Paistoi tuossa meillä aurinkokin jonkun aikaa, ei onneksi vesisateeksi mennyt tämä joulu kokonaan ainakaan!

Ja hei, tämä on ensimmäinen joulu herra ja rouva V:nä! Ja ensimmäinen joulu uudessa yhteisessä kodissa. Ja on muuten kirjaimellisesti uudessa kodissa, kun me ollaan tämän asunnon ensimmäiset asukkaat ikinä! :D

Tahdomme toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää joulun aikaa. Syökää hyvin ja viettäkää laatuaikaa läheistenne kanssa!

<3 E ja M.

Kuulumisia

Huh, pienoista blogitaukoa tässä pidellyt.. Muka ollut niin kamalasti taas kiireitä :D

Ja suoraan sanottuna en yhtään tiedä että mitä tämän blogin kanssa nyt teen kun juhlat on ohi!?

Tätä on ollut niin kamalan kiva kirjotella, mutta sitä nyt sitten tiedä, että mitä tänne nyt sitten jatkossa kirjottelisi, ihan jokapäiväisiä jorinoita? Saa kuulkaas antaa mielipitäitä asiaan!

Eniveis, me saatiin tuossa äskön vihdoinkin kuvaajalta virallisia kuvia! Hän kun ei leipätyökseen kuvauskeikkoja tee, niin sen varsinaisen leipätyön ohella sitten ehtinyt käsittelemään meidän kuvia kun on aikaa ollut, mutta eihän meillä ole mikään kiire ole ollut!

Ainoat, joilla kuvien suhteen tuntuu olevan kiire on anopit :D

Tilannekuvia juhlista tulee myöhemmin, niitä odotellessa!

Meillä oli tosiaan kuvaajana Sanni Saarenmaa, joskus keväällä katselin hänen tuotoksia kun oli yhtä kaveria kuvannut ja ihastuin niihin kovasti. Joten sitten koitin kepillä jäätä ja hänelle lähetin viestiä josko hän haluaisi meidät kuvata. Ja sehän onnistui.

Meillä oli ihan järkyttävän hauskaa Sannin kanssa, ensin kuvattiin Ikaalisissa vanhan Finlaysonin tehtaan pihassa ja sitten siirryttiin läheisen järven rantaan. Nuo siis olivat meidän 'yhteisiä' maisemia, kun 3v siinä lenkitettiin koiria, käytiin sienessä ja omaa kameraa ulkoiluttamassa, ja ennen tuota lokakuista muuttoa asuttiin ihan Finlaysonin tehtaan vieressä :)

Ja kuulemma meitä oli hauska kuvata, kun sellaista hölmöilyä meillä oli. Siis sitä jokapäiväistä hölmöilyä, mikä on ihan ominaista meille :D

Niin, ja etenkin me saatiin niitä juuri meidän näköisiä kuvia, mikä oli tarkoituskin! <3

Pari viikkoa sitten oli kaikkien tietämä Black Friday, ja tokihan sillon oli pakko tarttua Smartphoton tarjouksiin. Meillä juhlissa yhdellä vieraalla (Julia K.) oli myös kamera mukana, ja sieltä sitten saatiin pari gigaa kuvia, joten niistä nyt ensin tilasin. 100kpl kymppikuvia, 2kpl 30x40 julistesuurennoksia ja 1kpl 60x40 kollaasijuliste. Nuo suurennokset menee näille innokkaille anopeille joululahjaksi, samoin sitten noista kymppikuvista osa, kun tilasin tuplia ja triploja joistain kuvista.

Ja hintaa postikuluineen tuli karvan vajaa 19e!

Ja nuo nyt sitten tiistaina tulivat, ja oikein tyytyväinen olen laatuun, vaikka sitä ehkä hieman kauhulla odottelin!

Tänään piti ostaa kehykset tuolle kollaasille kun Tampereella kävin, mutta tyylikkäästi unohdin...

Niin ja toki näistä virallisista tilataan myös suurennoksia, kohta on siis olohuone täynnä hääkuvia :D

Ja näistä Sannin ottamista ihanuuksista pitäisi valita sitten kiitoskuvat.. Tulee oleen vaikeeta! :D

The Wedding Story, part 2

Ihan alkuun pyydän anteeksi kun tämän kanssa on kestänyt, luonnos-tilassa ollut edellisen osan kirjoittamisesta lähtien, mutta kun tässä on ollut kaikkea hässäkkää, niin en ole kerinnyt loppuun asti kirjoittamaan. Joten tässä tämä nyt on! :)

Lauantai 31.10.2015 pyörähti käyntiin, kun kello 7 alkoi minulla puhelimessa herätyskello soimaan. Edellisenä yönä päästiin siis joskus yhden-kahden välillä nukkumaan, kauaa ei siis unta kukaan ehtinyt saada.

Ja sanomattakin on selvää, että ei tosiaan kukaan meidän asunnon seinien sisällä nukkunut olisi jaksanut nousta millään ylös, mutta pakko oli.

Tuon herätyksen jälkeen on pienoinen katkos muistifilmissä, että mitä siinä oikeastaan tapahtui, vasta sen jälkeen alkaa olemaan muistia kun olin käynyt suihkussa, jotta saatiin minun hiukset märiksi rullausta varten.

Pientä tehtävänjakoa, että kuka tekee mitäkin; Kaaso siis hoiti minun hiukset ja pakkeloimisen, ystävämme Jenna sai osakseen ruusujen spreijauksen ja glitteröinnin. M ja BM häselsivät hääopasteet kasaan, ja lähtivät sitten viemään tavaraa Kauppilaan ja kylttejä asentamaan, me jäätiin likkojen kanssa sitten hääräämään meille.

Kun minut oli saanut kaaso valmiiksi hän siirtyi suihkun kautta valmistautumaan, ja minä sitten pyörin ja hyörin ympäri kämppää kasaamassa vielä viimeisiä tavaroita, samalla sitten kaivoin jääkaapista evästä esille. Kyllä, muisitn jopa itse syödä vähän, vaikka mikään nälkä ei ollut. Pakkohan se oli, muuten olisi sanomista tullut :D

(Toim.huom. Minä siis olen muutenkin nykyään varsin pieniruokainen enkä niin nälkää tunne kun hyvin harvoin).
Niin ja tietenkin sitten aloin itse kiskomaan vaatteita päälle, ja kaason avustuksella teippailtiin se yläosan reuna ja tatska piiloon. Ja tässä vaiheessa sitten annoin kaasolle hänen kiitoslahjan (näistä kirjoitan oman postauksensa).

Kello näytti jo reilusti yli kymmentä kun alettiin ihmettelemään että missä M on, kun hänenkin kuitenkin piti ehtiä pukemaan, hänen hiukset piti laittaa ja ties mitä. Ja meidän piti olla 11:30 Ikaalisissa, että aloitellaan kuvaukset. Vihdoin M saapui, äkkiä etsimään vaatteita ja minä sitten lopulta hänen hiukset laitoin kun kaaso oli oman valmistautumisensa kanssa vaiheessa. Ja itseasiassa ihan kivasti minäkin ne hänen hiukset sain laitettua. Sopi hirmuisen hyvin hänelle kyseinen kampaus, saisi minun puolesta useamminkin noin pitää, mutta kun ei, aina pitää olla vaan tylsästi ponnarilla.

Kiireellä vielä heitettiin tavarat autoon (muistettiin ottaa myös BM:n puku mukaan, kun minä siis soitin M:lle kun he oli niitä opasteita viemässä, että jos hän jättää BM:n juhlapaikalle sillä reissulle, kun ei me mitenkään kaikki mahduta autoon jos BM tulee vielä meille valmistautumaan. Ja hyvä että jäikin sinne, kun meillä ne aikataulut meni ihan pilalle; keittiöön töihin tulevien neitien kanssa oli sovittu että tulevat sillon 11:30 myös, eihän siellä ketään olisi ollut. 

Naurattaa vieläkin, kun siinä vauhdilla pakattiin viimeisiä kamoja autoon ja lopulta itseämme, niin tuosta vastapäisestä talosta yhdessä asunnossa asuva vanhempi rouvashenkilö nenä ikkunassa kyttäsi että mitä pihassa tapahtuu. Tarjottiinpahan siinä sitten tarjottua naapurin mammalle lauantain viihdettä :D

Päästiin muutaman sadan metrin päähän kotoa, kun tajusin että BM:n lahjaboxi oli jäänyt kotiin! Onneksi oltiin liikenneympyrän kohdalla, niin heitettiin siitä sitten vielä ympäri. Minä siis olisin halunnut ihan rauhassa aiemmin aamulla kummallekin lahjat antaa, mutta meni sitten kaiken kiireen keskellä ja vähemmän juhlallisesti :D

Matkalla viestittelin kuvaajalle, että meillä hieman venähti aikataulut, sopi oikein hyvin kun hilattiin sitä aloitusaikaa eteenpäin.
Juhlapaikalla sitten käytiin läpi että mitä laitetaan minnekin ja miten. Kun eihän me sillon perjantaina ehditty juhlapaikalla mitään tekeen. Vetovastuu siis siirtyi heille.
Ja myöskin sitten lämpimien ruokien haku annettiin heidän hoidettavaksi, oltiin J:n (joka siis mm. meidän lehden taittoi) kanssa sovittu että hän kyyditsee kaasoa sen verran Ikaalisten keskustaan että käyvät ne hakemassa. Lämpimät meille tuli Ravintola Sofiasta, tätä voimme kovasti suositella!

 Ja sitten me päästiin sinne kuvattavaksi.

Ensin otettiin suunnaksi Ikaalisissa oleva vanha Finlaysonin tehdas, jonka pihassa muutamassa eri kohdassa otettiin kuvia. Siitä sitten siirryttiin lähellä olevalle rannalle (tässä vaiheessa soi M:llä puhelin,n kaaso soitti että J on aikataulustaan myöhässä, käykö että J itse käy ne ruuat hakemassa. No juu, miten vaan käy kun ne haetaan :D ). 

Tuo ranta ja metsä siis oli sillä valittu kuvauspaikaksi, kun 3v tuossa metsässä koirien kanssa lenkkeiltiin ja käytiin sienessä, kun ensin M:n entinen kämppä oli siinä lähellä ja sitten samalla alueella kun oli se eka yhteinen koti, mistä nyt muutettiin pois :)

Ja meillä kuulkaa oli aivan tajuttoman hauskaa olla kuvattavana! Mahtava kuvaaja siis meillä (Sanni Saarenmaa). Jopa M oli hirmuisen rento, vaikka hän ei tuolla ole ikinä ollut kuvattavana (minä olen pari kertaa joskus ollut).

Sinänsäkin meillä oli hyvät kuvauspaikat valittuna, kun siellä rannalla ja metsässä ei sillon ketään liikkunut, tosin olisi se sinänsä voinut olla hauskaa siellä puskassa pönöttää kun porukkaa hipsii lenkkivermeissä ohi :D

Alettiin sitten siirtymään juhlapaikalle, meille tuli siinä vielä hommaksi käydä hakeen lisää kahvimaitoa. Ja eihän sillon ollut mikään muu auki kun Ärrä. Minä jäin itseäni teippailemaan autoon kun M meni jonottelemaan. Onneksi oltiin niin aikaisin liikkellä niin vielä sieltä sai sitä laktoositonta maitoa :P

Kimppu keräsi myös yllättävän paljon ihasteluja :)

Siinä samalla pamahti mieleen, etät hitto, unohdin laittaa dödöä aamulla! Ja en tietenkään ollut tajunnut sitä pakata itselleni mukaan. Äkkiä puhelua kaasolle, että onko hänellä ja saako siitä. Onneksi oli.

Meidänhän piti tehdä ihan erilainen paikalle saapuminen, mutta kun kello oli vasta jotain varttia vaille kolme, niin hiippailtiin sisälle keittiön ovesta, tosin kun siinä oli pihalla porukkaa tupakoimassa, niin muutama kaveri näki meidät. Hätäisesti siinä sitten vessaan, dödöt kainaloon, viimeiset kurkistukset peiliin.. Ja rohkaisuhuikka :D

Ja tosiaan kun olin ajatellut että juhlaväki olisi ulkona kun me saavutaan, mutta hätäinen change of plan ja päätettiin olla sisällä. Keittiön kulmilla piiloteltiin kolmeen asti, kunnes sitten kaaso kajautti esittelyt ääneen (harmi kun en muista mitä hän sanoi :D ). Ja siinä vaiheessa kuulkaa niin vispasi jalat kun lähdettiin piilosta tallusteleen salin puolelle!

En edes ymmärrä mitä jännitettävää siinä oli, kun kuitenkin oli vaan tuttuja koko huone täynnä :D

Oli aivan hirmuisen ihana yllätys kun M:n mummu sitten oli kuin olikin paikalla, hänen kohdalla kun oli semmosta 'juupas eipäs' -meininkiä että jaksaako hän lähteä.

Kamalasti siinä kuitenkin kamerat räpsyi, olipa jopa anopin miehellä videokamera. Pienet tervetulosanat siinä sanottiin ja tässä tuli taas pieni töppäys, jonka olin unohtanut sanoa kaasolle ja BM:lle, eli tuosta suoraan olisi tullut kättelyt ja isän puhe, mutta menikin sitten ihan päinvastoin koko homma. Mutta mitkäs juhlat ne olisi, jos ei olisi mitään kommelluksia?!

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Isäni pienen puheen (jota ei ollut sitten ilmeisesti kuitenkaan mitenkään valmistellut vaikka tiesi että puheen joutuu pitämään :P ) siirryttiin ulos kättelyitä ja kuvauksia varten.

Kaikenlaisia ryhmäkuvia siinä sitten otettiinkin, ja taas oli niin hirmuisen hauskaa.

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Kuvien jälkeen sitten siirryttiin taas sisälle ja ruokailemaan. Tässä vaiheessa tuli taas pieni töppäys, oltiin unohdettu iiiiiihan kokonaan että pöytään piti myös tulla uunivihannekset. No niitä sitten ei ollut, mutta muuten kyllä ruokaa riitti ja se oli hyvää ja vieläkin siitä kuulee kehuja! Paljoa siinä saanut syötyä kun jo oli maha pinkeenä, ja kun ei siinä ähkyäkään viitsinyt syödä :D

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Ruuan jälkeen sitten jaloiteltiin hetken aikaa ja sitten oli ohjelmaa. Meillähän ei ollut mitään hajua mitä ohjelmaa kaaso ja BM ovat kehittäneet.

Ensimmäinen taisi olla (juu anteeksi huono muisti :D ) että BM kaivoin taskustaan esineitä. Hän oli jostain käynyt keräämässä kiviä, käpyjä, neulasia, olipa siinä joku tunnistamattomaksi silpoutunut sienikin. Meidän tehtävä oli valita siitä yksi mikä kuvaa puolisoa ja kertoa sitten miksi valitsi sen.

Jos en pahasti muista metsään, niin M taisi ottaa kuivan tikun pätkän. Sitä vaan en muista mitä hän sanoi, Minä valitsin sitten kuusen tms oksanpätkän neulasineen; Vaikka M on ihan pehmeä tyyppi, niin silti osaa piikikäs olla.

Toisena leikkinä oli sitten tämä perinteinen 12 kuukautta -leikki. Kaasolla oli kipossa lappuja, me vuorotellen sitten päätettiin kuka tulee lapun hakemaan ja minä nostin laput.

Matin yhdelle parhaalle kaverille osui marraskuu ja leffa-ilta, vielä on vähän kuukautta jäljellä mutta ei ole leffa-kutsua kuulunut... ;) :D

Ja sopivasti sitten tälle eräälle vieraalle, jonka luona me + aikalailla koko kaveriporukka vietetään Juhannuksia, sattui lappu jossa pitää tarjota juomat. Eli ensi Juhannusta odotellessa!

Me myös päästiin kakku leikkaamaan kahteen kertaan. M:n isän vaimonsa kanssa joutuivat aikaisin lähtemään kun heidän lapset oli hoidossa (ja hoitaja halusi myös jonnekin humpalle lähteä niin ei voinut pidempään lapsia hoitaa, hieman kyllä latisti tämä minun tunnelmaa...) ja samalla sitten heidän kyydissä lähti M:n mummu.

Tokihan sitten heille haluttiin kakkukahvit tarjota ennen lähtöä, muut saivat siinä vaiheessa pienen vapaan hetken. Ja M:n isä vielä sitten ennen lähtöään piti pienen puheen.

Hieman tuon jäkeen oli sitten ihan se virallinen kahvitus. Paljon tuli kakuista kehuja (mehän siis kaason kanssa ne itse tehtiin), samoin sitten kakun koristeesta, vaikka kovin moni ei tainnut tajuta, että tuo koppi on TARDIS Doctor Who -sarjasta. Jotain pientä nörttiä kun piti meidän juhliin saada ujutettua.

Niin ja M piti puheensa, kyllä sitä kovasti yritettiin valmistella, mutta ei se sitten ihan mennytkään niinkun oli suunnitellut, mutta kuitenkin tuli puhe pidettyä ja se hyvä oli. Samoin minä sitten pidin pienen 'kukkapuheen', eli muutaman hopeisen ruusun annoin valituille henkilöille muutaman sanan kera.

Tuossa vaiheessa sitten lähti kuvaaja assarinsa kanssa, johan siinä oli pitkän päivän tehneetkin.

(Kuvan otti Julia Kajalainen)

Jossain vaiheessa sitten leikittiin vielä puolison tunnistamista tuoksun perusteella. Eihän me toisiamme löydetty. Tosin M ehkä olisi minut tunnistanut, jos olisin aamulla muistanut suihkauttaa hajuvettä (minun vakiotuoksu on Escadan Cherry in the air), itseasiassa tuon leikin aikana tuli mieleen, että hupsis, sekin jäi :D

Ja minä sitten päädyin 'aivan varmasti kakkonen!'. Noh, kakkonen oli rakkaan ystäväni A:n puoliso, mutta minkä sille voi kun tuoksui niin tutulta. M oli siinä vieressä, mutta hän taas tuoksui ihan omituiselle. Mutta lähellä oltiin.

Siinä sitten oli vapaata oleskelua ja seurustelua.

Sen jälkeen kun minun vanhempani lähtivät, hyökkäsi rosvot! Ja ne veivät M:n! Me oltiin koko loppu juhlaväki keräännytty yhden pöytäryhmän ympärille kun jostain kenenkään huomaamatta BM ja yksi veras pamahti sukkahousut päässä varkaisiin. En edes ehtinyt nähdä M:n ilmettä kun tuo tapahtui.

J sitten esitteli tässä yhteydessä meidän häälehden (Naikaa!) special edition polttari-painoksen ja minun tehtävä oli sama kun polttareiden Morsiusolympialaisissa, eli M 2.0 tuotiin paikalle ja piti sitten tämä puuttuva vartalonkappale laittaa paikalleen :D

Mutta eipä vaan alkanut sulhasta takaisin kuulumaan, ja kaaso päätti että hän lähtee etsimään. Pian hän sitten hyökkäsi paikalle kysellen kuka on hänen kenkänsä varastanut?

Oli siis yhtenä salatehtävänä eräällä vieraalla, että varasta kaason kenkä. Ja tehtävä tyylikkäästi suoritettu ;)

Näitä salatehtäviä meillä siis oli pitkin iltaa mm. BM:n avokki tarjoutui tuomaan M:lle lisää juotavaa ja toi sitten olut-tölkin, jonka oli täyttänyt vedellä. 

Siskoni käytti BM:n ulkona tolppaan (minä en vaan tätä päässyt näkemään kun ei kukaan vinkannut asiasta), yksi vieraista (joka itseasiassa M:n polttareissa jo tapasi vanhempani ja silloin jo teki varmasti hyvän vaikutuksen:'D) esitteli itsensä kolme kertaa vanhemmilleni. Ei meinannut kuulkaa pokka pitää kun hän siinä niitä esittelyjä suoritti! Oli se sitten kyllä kolmannen esittelyn jälkeen pakko heille kertoa mikä oli homman nimi.

Ilta jatkui sitten seurustellen ja juoden. Tämä ehkä hieman itseään nolaamaan joutunut vieras (joka tosin kyllä kaikin rinnoin nauttii huomiosta) laitoi meille, vaikka oli avokilleen sanonut että nyt on sitten juhlat joissa hän ei laula yhtään mitään. Noh, tarpeeksi ilolientä, niin johan laulaa. Ja yhdessä vaiheessa sitten kun tuli rauhallinen hetki kaaso lauloi minulle. Siinä tuli illan ainoat itkutipat silmäkulmaan <3

Hauskaa oli kaikilla ja minä ja M vetäydyttiin nukkumaan joskus neljän jäkeen. Tai oikeammin päästiin perkaamaan sänkyä!

Kaaso ja J olivat meille 'naimakamarin' valmistelleet. Siellä oli tyynyjen väliin aseteltuna suklaasydämiä ja oikein kivasti kaikki. Mutta kun peiton siirsi sivuun, paljastuikin kaikenlaista metsästä löytyvää roskaa! Siis sitä samaa tavaraa mitä oli BM:n taskuistakin sen yhden leikin aikana kaivettu esiin.

Tyynyliinojen sisällä oli henkarit, minun puolella aluslakanan alla organza-kaitaliinan pahvirulla ja ties mitä muuta siellä vielä oli. Mutta saatiin se sänky kuitenkin nukkumiskuntoon.

En minä siinä paljoa nukkunut, pienissä pätkissä vaan.

Yhdeksän aikaan aamulla havahduin hirveään ravaamiseen käytävästä, siellä jo eräät tekivät lähtöä. Ja siinä alettiin sitten yhden sankarin puhelinta etsimään, ei missään. Ja sitä etsimistä jatkettiin iltapäivälle asti, samalla kun paikkoja siivoiltiin.

Mutta kaikenkaikkiaan oli ihan hirmusen kivat juhlat meillä, ruokaa ja juomaa oli tarpeeksi. Pusujen määrä koko päivän aikana oli ihan huikea, jos ei kameran edessä pusuteltu niin sitten ihan ohimennen muutenvaan. Jossain vaiheessa iltaa alkoi sitten olemaan semmonen 'joko me ollaan pusuteltu tarpeeksi? :D'  Samoin poski- ja vatsalihakset sai tehotreenin, muutama kaverikin tässä on jaksanut vielä asiasta mainita kuinka sitä nauramista riitti. Mutta sehän on vaan sen merkki, että meillä on mitä loistavin porukka valittuna meidän kaveripiiriksi, kun ihmiset jotka ei ole toisiaan nähneet on samantien osa porukkaa :)

Hääkirpputori & Upea Morsian -tapahtuma tulevana sunnuntaina

Aikataulullisesti sattui aivan loistavasti tämä Tampereella järjestettävä Hääkirpputori, joka on siis nyt tulevana sunnuntaina Uudenkylän työväentalolla kello 11-16.

Meillehän tuota tavaraa jäi jonkun verran, ja kun tämän tapahtuman FB:stä bongasin totesin, että tuonnehan minä kärrään meidän kamat ensin tyrkylle, jaksaisi niitä alkaa kuvaamaan, mittaamaan ja ties mitä ja sitten yksitellen tuuppimaan FB:n kirppareille :P

Vielä en oikein ole itsekään perillä että mitä kaikkea meille nyt sitten jäi ylimääräiseksi, kun tässä ollut tätä kaikkea muuta sählinkiä ja menoa, niin tavarat on sitten laatikoissa saanut ihan rauhassa olla. 

Yhtä laatikkoa tuossa tutkailin sen verran, että ainakin tälläistä kaikkea meiltä löytyy, ja mielelläni sitten en mitään näistä raahaa takaisin kotiin ;)

Niin ja sitten mukaan otan myöskin 'ykköskierroksen' pukuni, ei toki sekään mikään perinteinen valkoinen.

Myöskin minulla sitten on erään toisen rouvan (tuntuu hassulta sanoa nuoresta ihmisestä rouva :D ) häätarvikkeita kun hän ei itse paikalle pääse ja tälläinen järjestely sitten kehitettiin.

Eli sankoin joukoin vaan morsiot liikkeelle sunnuntaina, ja tulkaa nyt ihmeessä pelastamaan meidät tältä tavarakasalta (muistaakseni minun pöytänumeroni on 2)! :D

The Wedding Story, part 1

Mitä kaikkea tapahtuikaan 30. ja 31.10.2015? 

Perjantai 30.10.2015 saapui viimein. Päivä, jota oli odoteltu kesäkuusta asti hyvinkin malttamattomasti.
Aamu meni kaikenlaista tohottaessa; M lähti vihdoinkin palauttamaan meidän edellisen asunnon avaimia (meidänhän piti saada ne vietyä jo paljon aiemmin) ja käyttämään auton pesun läpi, minä jäin kaason kanssa meille touhuamaan ja valmistautumaan.
Oltiin päätetty, että maistraatiin ei ihan niin virallisesti pukeuduttaisi, tai ainakin kaaso ja BM sai sen ohjeistuksen, että vaan siistit vaatteet kun on päällä, niin hyvä.
Minä kiskoin päälleni yhden toisen hameen ja tuon teetetyn yläosan. Ja onneksi kuulkaa laitoinkin!
Tuo kun tehtiin niin, että rinnassani oleva tatuointi ei näy eikä vilku paidan alta, mutta olisiko sitten rintavarustus hieman pienentynyt, kun sieltähän se vilkkui! Apua!

Kaaso vauhdilla googlaili mistä ja mihin hintaan saa ihoteippiä, kun sitähän oli pakko mennä hakemaan, onneksi ei tarvinnut ennen vihkimistä sentään, kun ei meidän vanhemmat siellä olleet.
Alettiin siinä myös kelloa katsomaan, missä ihmeessä M luuraa?
Olin sanonut, että haetaan sitten niitä ruokapöytään tilattuja lihoja haetaan kun ollaan vihkimisestä selvitty, mutta ei, sehän sitten oli siinä niitä mennyt hakemaan ja ties mitä.
Kello tikitti jo sellaista kellonlyömää että meidän olisi jo pitänyt olla menossa edes parkkipaikan kohdalla kun M sitten tuli. Pikaisesti hänelle vaatteet päälle, koirat naruun, koirien kamat mukaan ja menoksi. Ja voi kuulkaa kun näytti M niin hyvältä puku päällä! <3

Lähdettiin ajelemaan Tampereelle, ensimmäinen etappi oli meidän kaverin luokse, joka koirat otti hoitoon viikonlopuksi. Hieman lähdön jälkeen tajusin, että perkule, esteidentutkintalappu jäi kotiin! Siinä sitten pähkäiltiin, että koska siinä lapussa luki että alkuperäinen jää maistraattiin, niin eikai sitä tarvi. No asiaahan ressasin sitten tietenkin vihkimiseen asti....
Voi kun olisi saanut kaverin ilmeen kameralle, kun hän ensin oli siinä hetken koiria rapsutellut ja sitten vasta vilkaisi meitä sanoen, että ollaanpas sitä kaikki sävy sävyyn. No tuota juu, me ollaan menossa parin tunnin päästä vihille!
Meni kaverin ilme niin muikeaksi että naurattaa vieläkin! :D

Tuosta sitten M heitti minut kynsien geelaukseen ja hän lähti kaason kanssa hakemaan vielä lisää jäähilegeeliä kun arveltiin että ei taida riittää se määrä mitä meillä on. Ja eihän se olisi riittänytkään. Ja samalla olivat hakeneet kuoharipullon, jonka takia sitten piti palella autossa kun lämmöt oli alimmillaan!

Nopsaan käytiin evästämässä kun aikaa oli ja siellä jonotellessa sitten kaaso bongasi (vai oliko se niinpäin että hän joutui bongatuksi) yhdet meidän järjestötutun (minä ja kaaso siis tunnemme toisemme opiskelijajärjestön kautta) jolle kaaso meni lipsauttaan, että Eve on kohta  menossa naimisiin. Samantien sitten kyllä tajusi että hupsista, mutta ei se siinä vaiheessa enään niin vaarallista ollut lipsauttaa :D

Etupenkin navigaattori hieman sitten sekoili kun maistraattiin mentiin, meni jännäksi että missä saadaan auto heitettyä ympäri ja kuinka pahasti siinä sitten se jonkunmoinen tietyön keskellä oleva ruuhkanpoikanen vaikuttaa meidän ajoissa paikalla oloa!
Noh, olimme ajoissa paikalla, BM löytyi sitten maistraatin eteisestä. Sisällä pääsimme sitten henkkareita näyttämään ja täyttämään sukunimenvalintalappua.
Jokusen minuutin siinä jouduimme odottelemaan, eikä vieläkään ollut minkäänlaista jännitystä olemassa. Tai no, ainut joka jännitti koko päivänä oli kaaso!

Siinä vaiheessa kun astuttiin sitten vihkijän eteen minulla alkoi ihan pikkusen jaloissa tuntumaan, mutta ei sen suurempaa. Kun oli tahtomisen aika, M kajautti oikein kuuluvasti vastauksen. Entäs sitten minä? Omasta mielestä sain aikaan vaan oikein vaimean 'piip' -äänen, mutta ilmeisesti kuitenkin olin ihan riittävän hyvin ja selkeästi sanonut 'tahdon' :D

Kun olimme tahtoneet ja saaneet ensimmäiset onnittelut, totesivat kaaso ja BM, että sehän oli lyhyempi suoritus kun mitä he olivat kuvitelleet. No mitäpä sitä siinä turhia jaarittelemaan :D

Parkkihallissa poksahti sitten kuohari auki, kaaso rattiin ja kohti Ylöjärveä viimeisille shoppailuille. Toki sitten kun auto lähti liikkeelle piti vauhdilla laittamaan FB:hen päivitystä, ja hyvä kun olin ehtinyt painaa OK -nappia, niin alkoi tykkäyksiä ja kommentteja satamaan! Ikinä ei kyllä noin aktiivista ole ollut edes minun FB-seinällä :D

Ja tottakai sinne sittne piti sormuskuvakin ottaa :3

Käytiin sitten sitä ihoteippiä hakemassa ja lähestulkoon kokonaan tyhjentämässä Tigerin mustien, pienempien pöytäkynttilöiden hylly :D
Mutta pakko oli pelkkiä mustia ottaa, kun ei siellä niitä sinisiä ollut.
Samalla sitten haettiin myös ruokapöydän savulohet ja sitten taas suunta kotiin. Pikaista vaatteiden vaihtoa ja minä lähdin kaason kanssa käymään kaupassa hakemassa kaikkea viimeistä tarvittavaa, jota oli kärryllinen....
Sitten lähti veljekset viemään juhlapaikalle tavaraa, meillä leideillä alkoi leipomis- ja kokkailuhommat taas kerran. 

Niin ja joutuihan pojjatkin kaupassa käymään ja toivat sitten kahdeksan jällkeen tullessaan yhden meidän kaverin. Minä jouduin tosin vielä neitien kanssa lähtemään juhlapaikalle laittamaan vesigeelejä turpoamaan ja viemään tavaraa, oikeasti se tavaran määrä oli aivan järkyttävä!

Ja asiaahan ei mitenkään helpottanut se, että tämä tuore rouva jätti oikean peukalon autonoven väliin kun juhlapaikalle päästiin! Juu ei kiva, oli semmonen kipu, että teki mieli leikata koko sormi pois....
Ihan vielä tuon reissun jälkeen ei nukkuun päästy kun kaikenlaista tekemistä oli vielä vaikka kuinka paljon.
En nyt ihan tarkkaan muista kuka teki ja mitä, mutta olohuone oli vallattu paperilla ja pahvilla (kiitos häälehtien ja maljakoiden valohässäköiden). Minä jossain vaiheessa linnoittauduin meidän makuuhuoneeseen askartelemaan kaason ja BM:n lahjapaketteja kasaan, ja sekin homma piti välillä jättää kesken kun muka oli pakko mennä välillä syömään, vaikka mitenkään päin ei nälkä ollut.
Huomasi kyllä että siinä oli tullut jo muutama yö mentyä vähillä unilla kun melkein alkoi kiukuttamaan, mutta onneksi vaan melkein ;)

Olisikohan kello ollut jotain yhden kulmilla kun vihdoin päästiin sanomaan hyvää yötä ja asettelemaan päät tyynyyn muutamaksi tunniksi....

Ensimmäinen viikko takana!

Aikamoista hiljaiseloa on tämä viikko vietetty, pahoittelen kovasti kun en ole vielä kertoillut mitään häistä!

Tiistai meni kotia siivotessa (täällä oli sen näköistä kun olisi murtovarkaita käynyt kaikkien askartelu- ja muiden puuhien jäljiltä :D ), keskiviikko ja torstai sitten vaan meni ohi... Ja nytkään en vielä jaksa alkaa kokonaan naputtelemaan.

Katsoo jos nyt viikonloppuna sitten ehtisin aloittelemaan, viimeistään alkuviikosta sen kyllä kirjoittelen luettavaksi!

Mutta, me ollaan nyt oltu viikko naimisissa! Ihan tajuttoman äkkiä on tämä viikko mennyt, en oikein käsitä mihin kaikki aika on hukkunut!

Vieläkään me ei oikein osata vastata kysymykseen 'miltä nyt tuntuu?'. Tietenkin ollaan ihan hurjan onnellisia, mutta muuten päät on vielä jossain pilvissä :D

Ja M:llä ollut ihan järkyttävä työviikko, vaikka hyvin ne työkaverit pärjäsivät kaksi päivää ilman häntä. Anoppi tuossa toivotteli meille rentouttavaa tavallista  viikonloppua, mutta jännä nyt nähdä koska se rentoutumisosio tästä viikonlopusta alkaa kun M joutuu kotonakin vielä työjuttuja tekemään. Tosin onneksi noihin sen ilta- ja viikonloppuhommiin on tässä totuttu jo tehokkaasti, niin eipä se haittaa että hän niitä tuossa näpertää. Ja minä koitan nollata aivoja virkkaamalla :D

Ai niin, sainhan minä jo peräti sen aikaan, että kävin tänään poliisilaitoksella tilaamassa ajokortin kaksoiskappaleen! :D

Pikaiset terveiset

Huhhei, sunnutaihuomenta kaikille!

Takana on huonosti ja vähän nukuttu viikko, kiirettä, hässäkkää, paniikkia... Mutta me nyt ollaan naimisissa!

Juhlat on juhlittu, minä oon pari tuntia nukkunut, M on vieläkin nukkumassa... Onneksi on huomiseen tämä juhlapaikka varattuna, tuossa yksi kaveri jo pähkäili että onko kenelläkään alkometriä, uskaltaako lähteä ajelemaan. Nou hätä, huomiseen asti varattu että kaikki saa heräillä ja selvitä rauhassa ennen kun tarvii lähteä :D

Meinasin että raahaan kaikki juomat sisältä autoon, mutta enhän minä ehtinyt edes auton avaimia etsimään, kun tuolta ensin BM kömpi esiin, hetken päästä yksi toinen vieras ja suoraanhan se piti olunen saada. Meinasin kyllä rääkästä että juuei, mutta suodaan pojille nyt yksi tasottava :D

Mutta pidemmittä puheitta, virallisesti nyt blogiin kasvot, johan FB:n hääblogit -ryhmään olen blogia linkkaillut, mutta pitänyt kuitenkin olla varovainen :D

Herra ja Rouva V.!

(Kuvan otti ystävämme Julia Kajalainen, joten copyright ja kiitos hänelle! <3 )

Myöhemmin kirjottelen lisää, kun aivot ensin alkaa toimimaan :D

Loppurutistus edessä!

Tämä päivä on mennyt tyylikkäästi häseltäessä kaikenlaista.
Aamusta tein kakkupohjan ja lime-valkosuklaakakun valmiiksi jääkaappiin. Sen jälkeen sitten olen hyppinyt ympäri kämppää, millon ihmettelemässä onko kaikki hääkamat (muutamia pieniä huomenna haettavia lukuunottamatta) nyt varmasti yhdessä paikassa, spreijannut opastekylttejä (M saa ne viimeistellä)... Ja siinä samalla sitten vielä kaivanut J:lle lisää kuvia lehteen, etsinyt hopeatusseja (mihin piruun ne kaikki on voinut kadota?! Onneksi sentään yhden löysin..
Niin ja ihmetellyt todo-listaa, tehnyt kauppalistaa ja ties mitä.

Tuossa hetki sitten J lähetti tulostusvalmiin lehden meille sähköpostilla, eli tässä kohtapuoliin lähdetään sitä tulostelemaan. Katsotaan minkälainen projekti tulee :D
Sitten pitäisi käydä vielä viimeien kerta kääntyyn vanhalla kämpällä, kauppaan ja hakeen kaaso bussilta. Ja sitten se touhuaminen vasta alkaakin!

Mutta nyt kone pois sylistä ja menoksi, tässä muuten mitään valmista tule!

Paniikki alkaa hiipimään!

Tän päivän ainut homma minulla on hääjuttujen tekeminen!

Tuossa äskön pähkäilin konkreettista aikataulu- ja to do -listaa, nyt minulla sitten on puolitoista sivua word-tiedostossa, ja ties mitä tuolta olen unohtanut! o.O

Kaaso tulee tänne torstaina, sillon on sitten kaikenlaista kakku- ja cupcake -projektia. Ja kaikkea muuta.

Perjantaina sitten saadaan vahvuuteen mukaan BM, ja illalla sitten vielä yksi meidän kaveri tulee tänne meille ja hän on myös lupautunut auttamaan. Eiköhän me tämä homma saada hoidettua! Tehdään sitten vaikka yötä myöden :D

Tuossa äskön muuten tuli ihan konkreettinen 'apua, paniikki!!' päällee. Vilkaisin kalenteria, okeijuu 27.10. Hiippailin sitten pyykkikonetta tyhjentämään, niin tuli semmonen 'heeeeetkinen, niin mikä päivä ja monesko?!'

Takaisin koneen luokse ja kalenteri auki, tiistai 27.10. Piti sitten oikein alkaa laskemaan, että onko nyt oikeasti oikea päivä ja päivämäärä, ettei vaan ole jo keskiviikko?
Kyllä, kolme päivää aikaa, ja näihin aikoihin perjantaina pitää olla koirat vietynä hoitoon ja minä kynsien geelilakkauksessa.

(Näemmä tuonne iskenyt pieni painovirhepaholainen, pitäisi olla 'kahvit alkaan' :D )


Eilen laitoin vaalentaen juurikasvun, tänään on sitten hiuksten värjäys, jaksanut eilen alkaa suoravärin kanssa enään suttaamaan.
Huomenna sitten kosmetologille kulmien laittoon ja myöskin pitäisi mennä hakeen juomat minun vanhempien luota. Jos nyt vaan saan heidät kiinni, että ovatko edes huomenna illalla kotona, torstaina todellakaan enään ei päästä menemään, ja huomennakin ainut sopiva on vaan se ilta kun M eka pääsee töistä, torstaina ei olla kyllä päästä enään mihinkään.
Ja mitä tulee minun vanhempiin, niin on pienoinen pelko persiessä että minkälainen lauantai tulee (siitä juomien hakemisesta puhumattakaan...), äidin kanssa kun on hieman sukset ristissä muutaman asian takia, että onko hän sitten naama mutkalla juhlissa vai jääkö jopa kokonaan pois sieltä?!

Kaason kanssa jo tehtiin sotasuunnitelma, että minä en sitten missään vaiheessa joudu mihinkään yksin palloilemaan, ettei vaan minun vanhemmat pääse mitään kohtausta järjestämään. Koska siinä menisi todellakin päivä pilalle kokonaan! Sellaistahan me ei haluta, eikä sitten myöskään mitään draamaa eikä kohtauksia.

Varmistui tuossa myös se, että yksi pariskunta joutuu jäämään juhlista pois, kun pariskunnan kauniimpi osapuoli joutuu johonkin operaatioon, on siis oikein ymmärrettävä syy. Mutta eiköhän he ole henkisesti kuitenkin mukana juhlimassa. Eli me toivotamme hänelle pikaista toipumista!

Kaasogallupin vastaukset

Viime viikolla lähetin hölmöjä kysymyksiä BM:lle ja kaasolle, ja nyt sitten sain kaasoltakin vastaukset :3

1. Kuinka monissa häissä olet ollut osallisena?
- Kolme niin että muistan, lapsena ollut muutamissa mutta en muista niitä

2. Kuvaile morsianta muutamalla sanalla?
- Lämminsydäminen, höppänä, aito
3. Kuvaile sulhasta muutamalla sanalla?
- Mukava, avoin, kiltti
4. Millainen hääpari on?
- Hääpari on hulvaton, upeaa seuraa ja ällöttävän söpö xD
5. Miten olet tutustunut morsiameen?
- Suomen Opiskelija-Allianssi Osku ry:n toiminnassa
6. Mikä on parasta kaasona olemisessa?
- Nähdä häät ns. kulissien takaa
7. Mikä on vaikeinta kaasona olemisessa?
- Luvattujen asioiden hoitaminen ajoissa :D
8. Mitä vinkkejä voisit antaa morsiamelle hääjärjestelyissä ja hääpäivänä (mm. stressin välttämiseksi)?
- DELEGOI! Ja juo skumppaa!
9. Mitä mieltä olet kiitoslahjoista (odotatko sitä kaikesta työstä) ja minkä kiitoslahjan haluaisit kaasona toimimisesta?
- Kiitoslahjat on kiva tapa kiittää kaikkia. En odota saavani mitään erityistä 'tehdystä työstä'. Mahan kun saa täyteen ruokaa, näkee ihmisten nauttivan ja lasissa on skumppaa niin se riittää.

Kiitos paljon muru vastauksista <3

Eiköhän sitä skumppaa koiteta ainakin vähän järjestää paikalle, jos ei sitä nyt kamalasti ole, niin toivottavassi muu juomapuoli kuitenkin kelpaa ;)

Tavaraa siellä, tavaraa täällä...

Taas on yksi shoppailureissu takana, tili melkein tyhjä ja entistä enemmän tavaraa nurkissa. Tosin onneksi meillä on sekä ulkovarasto että ISO lämminvarasto, niin sinne sai suoraan kärrätä tavarat autosta. 

Lähdettiin aamulla yhdeksän jälkeen (meillähän oli 'tapaaminen valokuvaajan kanssa' kello 12 Tampereen keskustassa ;) ) ajelemaan Tampereelle päin. Ihan ensin piti mennä Ikeaan, mutta päätettiin sitten mennä ensin Ideaparkiin palauttaan sitä paitaa mikä M:lle ostettiin sillon pari viikkoo sitten, kun ei sitä saa siististi pienennettyä. Se onneksi otettiin takaisin vaikka olikin jo siitä alkuperäisestä asetelmastaan purettu, on se hyvä kun on tuollaiset 'kuittia vastaan 6kk palautusaika' :D

Samalla haettiin Sinellistä (toivottavasti viimeiset) askartelutarpeet ja lähdettiin sitten Ikeaan, aikaa kun meillä oli vielä runsaasti. Muistilistalla oli vaan jälkkärikipot ja salaattikulhot, mutta niiden lisäksi sieltä tarttui mukaan karahveja vettä varten, niille meidän karkeille kippoja, viinilaseja (sattui löytymään samanlaisia pieniä kun juhlapaikalla on, niitä vaan ei siellä ole tarpeeksi niin piti lisää haalia) ja oli kai siinä vielä jotain muutakin.

Suunnaksi otettiin sitten keskusta, tosin piti tehdä taktinen 'käydään hei ohimennen tuolta hakeen se meidän postilaatikon laatta kun tällä puolen kaupunkia ollaan' mutka matkaan.

Kun päästiin keskustassa yhteen parkkihalliin minä 'unohdin' takin autoon, nappasin avaimet M:ltä (joka mutisi että hän tahtoo ruokaa. Juujuu, kylläkyllä rakkaani...!) ja hiippailin hakemaan sen takin, ja eilen illalla autoon jemmaamani repun.

Jouduin kyllä sitten M:lle sanomaan, että anteeksi kun olen vähän joutunut puijaamaan, mutta ei se haitannut, ei tullut eroa ja peruttu häitä siltä seisomalta :D

Oli tullut pieni sekaannus minulle paikan nimien kanssa, me oltiin siellä oikeassa paikassa missä pitikin, mutta pojat oli about rakennuksen toisella puolella. Ei onneksi sen pidemmällä :D

Sieltä ne pojjaat sitten pamahtivat paikalle, BM:n mukana oli 5 M:n kaveria, ja yksi ilmeisesti on joukon jatkeeksi liittymässä.

M sai päähänsä aivan tajuttoman kamalan peruukin ja tiaran! Naurattaa vieläkin se näky, tosin taisi nyt olla paljon hilpeämpi kun huomenna, kaiketi minun pitää ajella Treltä M sitten kotiin jossain vaiheessa hakemaan.

Yksi pojista sanoi minulle aina yhtä ihanan hurmaavalla tavallaan; 'ja sinä painut nyt vttuun täältä'. Jep, niin painelenkin, viimeinen pusu, kehotus pitää hauskaa ja autolle. 

Ei siinä kauaakaan ehtinyt meneen kun Whatsapp piippas ja tuli BM:ltä kuva, jossa M oli kolmen mellakkavarusteisiin pukeutuneen poliisin kanssa, oluttölkki kädessä :D

Siihen ei voinut muuta heittää, kun että nytkö sitä virkavaltaa jo paikalle tarvittiin ;)

Matkalla kävin sitten vielä pakollisilla meikkiostoksilla, ensi viikkoa varten tarttui mukaan puuteri ja heräteostoksena huulikiilto. Kun ei ollut mitään mieleistä kivaa huulipunaa, niin otin sitten huulikiillon, kivahan se huuliinkin on jotain sävyä saada :D

Tämän loppupäivän todellakin vietän kotona, jääkiekon ja viinipullon parissa koirien kanssa :D

Olen muuten tyylikkäästi tänne unohtanut kirjoittaa, että minä olen menossa meiltä ylijäävien tavaroiden kanssa Tampereen hääkirpputorille 15.11, eli sinne sitten vaan katsomaan josko meiltä jää jotain teidän juhliin sopivaa härpäkettä!

Viikko!!

Viikon päästä tähän aikaan tämä on jo ROUVA! Ja toivottavasti juhlapaikka on laitettuna niin valmiiksi kun me voidaan se saada (kukkien ja muiden laitto jää sitten lauantaille. 

Ja sitten ollaankin kaason, BM:n ja yhden meidän kaverin kanssa täällä härväämässä viimeisiä juttuja. Kaaso ja BM varmaan hihkuu innosta siitä työmäärästä mikä jää sinne illalle tehtäväksi, mutta ei voi mitään. Sori murut ;)

Huomenna pitäisi aamusta jo lähteä Tampereelle, sinkoilemaan shoppailun parissa suuntaan ja toiseen. Pitää hakea sitä, tätä, tota, semmosta, tämmöstä, tommosta ja ties mitä.

Me saatiin myös tänään ensimmäinen häälahja! Minä käyn yhdessä päivätoimintajutussa, siellä olen kertonut häistä vaan yhdelle ohjaajalle, kun pyysin ensiviikon vapaaksi. Ja oli muuten oikein erinomaisen hyvä syy tuolle vapaalle viikolle ;)

Tänään sitten ohjaajat yllättivät pienellä lahjalla. Saatesanoilla 'joo tiedän että et ole täällä mitään puhunut...'.No en juu, oli sitten tämä yksi ohjaaja muille juorunnut, mutta se on ihan ok, en moisesta suutu :D 

Olin niin kamalan häkeltynyt moisesta. Lahjan lisäksi sain tietenkin kolmelta aikuiselta naiselta hieman avioliittoneuvoja ;)

Hieman on kökkö kuva, oli kovin hankala kuvata, ja tietenkään en vielä raaski paketointia avata... Paketissa siis on kaksi tuikkukupiksi tuunailtua viinilasia tuollaisen koristellun peilin päällä. Ja hei, minullehan ei ikinä voi olla liikaa glitteriä! ;)

Kurkistus häälehteen!

Hyvä ystäväni Johanna on tässä alkuviikon härveltänyt meidän häälehden parissa. Minähän siis päätin hänelle ulkoistaa tuon taiton, kun ei vaan tunnit riitä vuorokaudessa.

Ja en kuulkaa yhtään kadu sitä, että ulkoistin! Tuota häälehden raakiletta kun tässä katselin, niin enhän minä olisi ikinä tuollaista siitä keksinyt tehdä! On siis aivan huikea, tuskin maltan odottaa sitä että saan sen lopullisen version, saatika sitä, että nuo pääsee juhlapaikalla jakeluun ;)

Tässä olisi pieni kurkistus miltä se meidän lehti tulee näyttämään.

Tälläinen tulee siis layout olemaan.

Ja kun kerran meillä se minun sormukseenkin kaiverrettu 'hand in hand - side by side' kulkee nyt kaikessa, niin se oli ehdoton juttu myös lehteen.

Lehti tulostetaan A5 -kokoiseksi, niin vasemmanpuoleisella sivulla siis lukee 'hand in hand' ja oikeanpuoleisella 'side by side'.

Ja ihme kyllä herra Pilkuntarkalla ei ole tästä ollut mitään sanottavaa, hienosti on hyväksynyt kaiken mitä tuohon on laitettu. Enemmän minä olen sitten jotain pientä veivausta aiheuttanut... :D

En edes halua tietää minkälainen veivaus näiden tulostamisesta tulee, se on M:n homma. Minä jo ajattelin että minä en halua paikalla olla kuuntelemassa sitä jupinaa kun pitää testailla miten päin mikäkin paperi menee, mikä sivu mihinkin tulostetaan ja ties mitä. Mutta kai minun on pakko mukana hommassa olla....

Se sitten onkin eri asia, että kuka nämä kokoaa ;)


Niin joo, TJ 9!!!

Vielä niin paljon tehtävää, enää niin vähän aikaa...

Eilen illalla pamahti mieleen, että eihän tässä ole ehtinyt yhtään miettimään anoppivisan kysymyksiä (ja mikä tehtävä me heille kehitetään), ei 'esittelyleikkiä' (eli siis mallia 'sulhasen ensimmäinen lapsuuden leikkikaveri nouskoon ylös'), ei salatehtäviä... Ja ties vielä mitä! No onneksi tajusin nyt eikä vasta viikon päästä!

Salatehtävät tässä nyt varmaan ensin pitäisi saada kehitettyä ja nakitettua (eka kyllä tarvii googlea laulattaa josko jotain jostain löytyisi valmiina), jotta jokainen tehtävän saanut ehtii valmistautua. Sitten vasta noiden muiden kimppuun, jos ei muuta niin kaason kanssa pähkäillään niitä sitten kun kaaso tänne pääsee. Eli siis varmaan mukavasti torstai-iltana leivontapuuhien ohessa.

Kaaso siis pääsee tänne hääviikolla vasta torstai-iltana, hän kun opiskelemaan pääsi, niin meni sitten se ajatus metsään että hän olisi jo keskiviikkona tullut. Mutta hätä ei ole hirveä, kakut teen itse varmaan sillon torstaina päivällä, illalla sitten cupcake-projektia ja muuta mitä siinä nyt sitten tarviikaan leipoa, pilkkoa, sipeltää ja härveltää.

Tän päivän projektiksi, eli suomeksi sanottuna vastapainoksi muuttokamojen purkamiselle, otin meidän kuviin tulevan liitutaulun tekemisen. Me siis liitutauluun kirjotetaan kiitokset ja niistä sitten joku kiitoskorttikuvaksi.

Koska säästöliekki palaa nyt korkealla, niin ei viitsinyt lähteä ostamaan mitään puunpalaa, vaan tajuttiin että meillä tuossa korkkinen ilmoitustaulu on pyörinyt enemmän tai vähemmän turhana, niin siitä tehdään liitutaulu. M otti eilen illalla siitä kehykset irti, ja minä nyt sitten tänään olen spreijannut kehykset hopeiseksi ja mustalla liitutaulumaalilla tuota korkkitaulua sutinut.

Kehyksistä kuulkaas tuli aika päheet! Ja ihan hyvältä näyttää jo tuo liitutauluosuus, vaikka tarvii siihen vielä maalia sutata ihan huolella.

Lis. Niin ja eilen kävin meidän lähikaupassa jättämässä 'tilauksen', että minkä verran ja minkä värisiä ruusuja me tarvitaan. Nyt vaan sormet, varpaat ja muut ristiin, että sinne tulee tarpeeksi niitä vaaleita, ei paljoa nappaisi lähetä osaa metsästämään ties mitä..!

2 viikkoa!

Vaikka juuri narisin kuinka ei oikein ole mitään fiilistä juhlia kohtaan, mutta nyt se hieman taas löytyi! Mehän kuulkaa ollaan kahden viikon päästä tähän aikaan herra ja rouva vastanaineen!!

Apua!

Mihin oikeesti tässä aika on mennyt, juurihan taisin kirjottaa että 4kk vielä :D

Eilen laitoin sähköpostilla tilausvahvistuksen meidän lämpöisistä ruuista, jännä nähdä koska vastauksen saa.. Tarvii ensi viikolla käydä kyselemässä jos ei alkuviikosta tule vastausta.

Kävin myös paikallisessa S-marketissa kääntymässä, kun minähän elokuussa (muistaakseni) sinnepäin viestittelin, että jos heiltä saisi ne ruusut ostettua. Sillon sain vastauksen että sitten lähempänä mennä käymään. Sieläl nyt ei kyseinen henkilö ollut paikalla, eli maanantaina uusi yritys.

Myöskin sain vihdoinkin soitettua ELY-keskukseen hääopasteista, onneksi olin paperille laittanut valmiiksi että mihin niitä kylttejä laitetaan. Nekin pitäisi jossain vaiheessa askarrella....

Eli nyt on taas pari juttua hoidettuna, hyvä minä!

Huomenna pitäisi tehdä kunnon rykäisy meidän vanhaan kotiin ja raahata viimeset kamat pois. Tai viimeistään sunnuntaina. Alkuviikosta jos sitten saataisiin vietyä avaimet pois, saisi sitten ihan kunnon höyryllä keskittyä hääjuttuihin, sehän ei haittaa jos täällä on vielä koti puolillaan laatikoita, kunhan vaan sitten kaaso, bm avokkeineen ja yksi kaveri mahtuu tänne pe-la majoittumaan :D

Kaaso kävi viime viikolla minun puolesta Confetissa hakemassa leivontatarpeita, nyt on sitten cupcakeja varten vuoat ja koristeluhärpäkkeet, joita sitten kakuissakin toki hyödynnetään.

Ja eilen minä otin urakaksi kirjoittaa häälehden jutut valmiiksi. Ei siihen nyt ihan tule niin paljon juttuja kun minä kaavailin, mutta eiköhän siitä hyvä tule. Vielä kun saa nuo paperikuvat skannattua niin pääsee yksi ystävättäreni taittamaan lehteä.

Ja samalla totesin, että kun noita kuvia nyt löytyi, niin hyödynnetään sitten myös juhlapaikalle näkyviin. Joitain kuvia tarvii vaan sitten tulostaa paperille kun on digikuvia, mutta sen sitten tekee äkkiä, samalla kun lehteä tulostellaan.

Mutta nyt katsoon että sormukset on vielä piilossaan lakanakaapissa, jalat ylös ja värittään! En nyt pariin viikkoon ole kerennyt värittää ollenkaan, jos nyt olisi sitten semmonen relax -ilta, keräillä huomiselle voimia :D

BM:n tenttaustuokio

Koska sulhanen on jo gallupoitu, niin pitäähän kaaso ja bestman myös!

Idea löytyi Tänään, huomenna, ikuisesti -blogista, kaason vastauksia odotellaan, bestmanin vastaukset napsahtivat äskön sähköpostiin. Ihan pikkusen piti kysymyksiä muutella sopivammaksi herra-henkilölle ja taisinpa jonkun lisätäkin, mutta tälläisiä vastauksia antoi Bestman P!

1. Kuinka monissa häissä olet ollut osallisena?
- Jos oikein muistan niin nää taitaa olla neljännet tai viidennet!

2. Suhteesi sulhaseen?
- Kuka paljasti että meillä on suhde? Ei ole yleisesti hyväksyttävää veljen kanssa.

3. Kuvaile sulhasta jokusella sanalla?

- IT-alan parhaiten pidetty salaisuus

4. Kuvaile morsianta muutamalla sanalla?

- Huolehtivainen eläintarhan pitäjä

5. Missä näit morsiamen ensimmäistä kertaa? Fiilikset?

- Äitin luona Jämsässä. Ensin oli varautuneempi mutta jokaisen hörpyn jälkeen vapautuneempaa.

6. Millainen hääpari on?

- Toisiaan täydentävä

7. Hauskin muisto sulhasesta?

- Liikaa vaihtoehtoja. Yksi tietenkin on pappatunturilla järven jäällä hyppyristä vetäminen.

8. Mikä on parasta bestamanina olemisessa? Mikä hankalinta?

- Ei kai siinä ole parhaita puolia, stressiä ja soijaa pukkaa! Mutta tietenkin se on iso kunnia oikeasti.

9. Mitä vinkkejä voisit antaa morsiamelle hääjärjestelyissä ja hääpäivänä (mm. stressin välttämiseksi)?

- Paras vinkki ei ole niinkään morsiamelle vaan muille, että pysyy poissa bridezillan tieltä jos ei halua kuoppaan. Hääpäivän vinkiksi se että yrittää muistaa nauttia päivästä mahdollisimman paljon. Se on juhlahetki ja saa olla keskipisteenä, plus vastaavia päiviä ei tule elämässä välttämättä kun kerran. Sen voi kääntää niinkin että harvemmin onnellisia ja iloisia asioita on syytä stressata.

10. Mitä mieltä olet kiitoslahjoista (odotatko sitä kaikesta työstä) ja minkä kiitoslahjan haluaisit bm:nä toimimisesta?

- En näe tarvetta lahjoa, uusi ja hieno kokemus on se arvokkain asia mikä tästä tulee loppuelämän mukana. 

**

Tässä kun näitä vastauksia luin, niin kummasti löytyi niin samankaltaisuuksia M:stä ja P:stä, kyllä huomaa että kyllä ne vaan on sukua toisilleen. M tietenkin olisi heittänyt vastaukset taas ihan leikiksi, mutta jos se fiksusti vastaisi niin olettaisin että aikalailla samanlaisia vastauksia tulisi.

Kiitos paljon P vastauksista! <3

Voihan istumajärjestys!

Tämän päivän projekti on ollut istumajärjestyksen pähkäily (M näin eilen toivoi).

Juu täällä uudessa kodissa olisi vielä vaikka mitä laittamista, mutta niin ne vaan olisi häätkin laitettava, tässähän loppuu aika ihan kohta ja ties mitä vielä roikkuu!

Joten se istumajärjestys. Olen sitä tässä nyt hyvän aikaa pähkäillyt, piirtänyt, kirjottanut, rytännyt paperia ja aloittanut alusta.. Ja uudelleen ja uudelleen. 

Vaikka onkin vaan 23 plaseerattavaa (kaaso ja bm tietenkin on korvamerkitty jo tietyille paikoille, samoin bm:n avovaimo), niin on tämä vaan hermoja raastavaa. Ja sitten vielä kokoajan laskea, että onhan nyt kaikki 

Nyt on sitten jonkunlainen raakile tehtynä paperille, tänään mennään käymään juhlapaikalla niin nähdään vähän tilannetta että onko se hyvä noin, toki helpollahan tuota vielä sitten muuttelee. 

Tosiaan tuntuu että nyt junnaa kaikki hääjutut paikallaan. Ainut mitä nyt on saatu tehtyä on tää pöytäjärjestyksen raakile, eilen käytiin tapaamassa toista opiskelijaa joka tulee meille juhliin töihin, toinen koitetaan päästä tapaamaan asap kun vaan menee aikataulut yhteen.

Häälehden taiton delegoin yhdelle kaverille kun polttareissa ilmaisi että hän auttaa kyllä jos on tarvetta johonkin. No mikäpäs on media-assarille parempi nakki kun häälehti ;)

Vielä kun vaan saisi tuolta nuo kuvat skannattua ja loput tekstit kirjotiettua, niin lähtee sitten materiaalit hänelle. Niin ja eilen illalla tuunailin sukkanauhaa. Tähän piti tulla sitä sinistä satiininauhaa, mutta sehän on jossain paikassa X, U, Ö, D tai Q. Just joku päivä sitä hipelsin ja nyt se on sitten jossain.

Mutta tuli kuitenkin kiva huolimatta siitä että sininen nauha puuttuu :)

Meinasi muuten tuossa kriisi iskeä, tajusin pari päivää sitten, että missähän ne minun hää-sukkikset on?! Ei tullut missään vanhaa kämppää pakatessa vastaan, ei ole hääkamojen joukossa, ei missään! Noh, eilen raivolla niitä etsin vanhalla kämpällä, illalla ne sitten löytyi sukkalaatikosta! Mistä olin jo jokusen kerran katsonut.. Pääasia että löytyivät, olin jo ihan valmis siihen että niitä pitää äkkiä jostain ulkomailta alkaa tilaamaan kun ei tuolla mistä nuo tilasin niitä enään ole.

Wedding countdown näyttää, että olisi 17 päivää vielä tehokasta peliaikaa saada kaikki valmiiksi. Oikeesti semmonen olo, että tässä loppuu aika kesken. Jos saan antaa yhtään vinkkiä tuleville morsiamille, niin älkää hyvät ihmiset suostuko muuttorumbaan samassa kuussa häiden kanssa!

Varsinkaan jos on yhtään stressi-erkin vikaa niinkun minussa (ja sitä on paljon).

Naamakin on sen näkönen että stressiä on ihan liikaa, kukkii kun kesäinen voikukkapelto. Ja minä en tykkää yhtään! Niin pitkän aikaa oli naama todella hyvässä kunnossa ja nyt on ihan kamala. Ja minun tuurilla tämä ei tule asettumaan ennen häitä :(

Ja jos ei muutto, jäljellä oleva aika (nojuu, hääviikon olen raivannut pelkille hääjutuille ja vanha asunto koitetaan nyt ensi viikon alkuun saamaan luovutettua) ja häihin liittyvät tekemättömät asiat vielä ole tarpeeksi, niin yksi mikä vielä aiheuttaa harmaita hiuksia on meidän talouspolitiikka. Tämä muutto nyt on syönyt ihan huolella rahaa, vaikka ei olla edes mitään uusia huonekaluja hankittu. Päätettiin, että jätetään suosiolla niiden hankkiminen sitten jonnekin marraskuulle.

Ja kaiken tän keskellä tajusin eilen illalla, että ei kyllä kiinnostaisi häät sitten karvan vertaa! Tai siis kiinnostaa, mutta ei vaan ole sitä paloa, vai miksikä nyt sanoisi.

Joo kai jokaisella morsiamella näitä tulee, mutta olisi kyllä saanut olla tulematta tänne. Kun ei nyt tosiaan voi, enkä aikoisikaan, lyödä hanskoja tiskiin. Kyllä me tästä selvitään ja häät vietetään, mutta onko sitten juhlapäivänä yhtään fiilistä mihinkään  ja olenko vaan hermoraunio stressipesä, joka ei osaa nauttia mistään :/

Rottaprinsessan pelastusretki, aka. polttaritarina, part 2.

(Ensimmäinen osa tarinaa)

Room Escapen jälkeen alkoi kaikilla jo vähän jano olemaan, joten pikaisen 'minne mennään' -palaverin jälkeen suunnattiin yhteen halpaan juomaa tarjoilevaan ravinteliin.

Yhdet (tai no, minulla oli kaksi :D ) juotiin ja lähdettiin taas tallustamaan eteenpäin, minullehan puhuttiin vaan että 'meidän pitää ajan X päästä olla seuraavassa paikassa'.

Hyvin nämä etevät naiset minua tuntee (tosin ihme olisi jos ei :D ), oli pöytä varattuna yhdestä ravintolasta, joka on minun ja M:n kantapaikaksi muodostunut, kaasonkin kanssa siellä ollaan jokuseen kertaan käyty.

Ruokailun jäkeen jatkui taas matka, tällä kertaa hiippailimme J:n auton hakemaan parkista ja kaupan kautta ajelimme A:n kotiin. Koittivat mokomat vielä siinä ovella minua koijailla, ovikellon piti pimpotella, että siellä osaa loput tutut valmistautua jne. No eihän siellä ketään ollut!
Paitsi sitten eräällä seinällä oli taideteos - M:n 2.0 versio. Likat oli fb:stä napanneet yhden naamakuvan M:stä, tulostaneet ja sille askarrelleet vartalon. Nauroin sille varmaan 5 minuuttia, hyvä kun henkeä sain :D

Kaapattu Rottaprinsessa löytyi myös, siellä se kökötti odottamassa keittiön aputasolla, varsin hyvissä voimissa ja vahingoittumattomana, minähän olin jo aamusta sanonut, että se on sitten eläinsuojeluilmoituksen paikka jos rinsessalle jotain on käynyt ;D

(Kaapattu rottaprinsessa)

Siinä me sitten vaihdettiin mukavampaa ylle (ihan pyjama-linjalla melkein mentiin), höpöteltiin, mutusteltiin kaikennäköistä mitä oli paikalle keksitty kantaa, juotiin, oli morsius-olympialaiset...
Niin ne morsius-olympialaiset!!

Ensimmäisenä lajina oli sukkanauhanheitto/linkoaminen, Näemmä unohdin kirjoittaa tuohon ykkösosaan, että sain myös joltain pinkin sukkanauhan (ei se ihan virallinen tainnut olla, tai mistä minä tietäisin, mutta hitonko väliä :D ). Pitihän sitä vähän A:n naapurustossa aiheuttaa pahennusta ja mentiin sitten ulos sitä heittelemään, siinä kun pihassa hyvin on tilaa viskoa joka suuntaan.
Aika tasaväkistä oli tuossa lajissa, ihme kyllä!

Toisena lajina oli 'aasinhännänkiinnitys', tosin aasin tilalla oli tämä M 2.0 ja häntä... No, jokainen varmaan arvaa mitä siinä kiinnitettiin.

Kiinnityshommien jälkeen vatkattiin kilpaa munaa, tätä varten siis se vatkain käskettiin ottaan mukaan. Pakko sanoa, että olisi sittenkin pitänyt kuunnella omia tuntojaan ja ottaa se sähkövatkain mukaan!!
Jakauduttiin kahteen joukkueeseen, jokaiselle oma kuppi, vatkain ja kananmuna. Tyyli vapaa, samoin se että vatkaako koko munan vai erotteleeko. Minun ja H:n välinen valkuaisenvatkaus oli äärimmäisen tasaväkistä, H sitten sai hieman paremman vaahdon, minulla loppui voimat kädestä :D
Jos olisi se sähkövatkain ollut, niin varmasti olisi tullut tuosta lajista pisten minulle.

Oikeastaan sitten vielä yhdestä lajista olisin ainakin omasta mielestäni ansainnut sen palkinnon - niksipirkka-mallinen patenttikilpailu, mihin käyttää niitä minulle kannettuja kondomeja.
Munanvatkauksen innoittamana sitten patentoin kananmunan erottelija, mutta tämä sitten ei riittänyt mukamas voittoon :D

Ja yhtenä lajina oli sitten sormuksen etsintä, tätä pohjustettiin sillä että kun se sormus voi hukkua vaikka minne, koira syö sun muuta, niin kahdessa joukkueessa taas kisattiin, kolmella oli lautasella edessä kasa kermavaahtoa jonka seassa oli sormus, toisella puoliskolla (johon minä kuuluin) oli sitten mämmin joukossa.
Onneksi se mämmipaketti ei ollut ehtinyt sulaa, vaan jokaisen kupissa oli jäinen kökkö, mikä oli helppo siirtää tieltä pois sormuksen haussa.

(Oli hirmuisen kiva ylläri kun häiden teemavärit oli myös polttareihin ympätty, mm. sininen booli)

Kaikkea ne leidit olivat keksineetkin! Palkinnot jaettiin, kaaso oli jokaiselle askarrellut sinisen ruusukkeen, jossa oli sitten aina titteli, että minkä lajin oli voittanut. En tiedä millä matikalla ja logiikalla ne minut julisti tuon sormuksen etsimisen mämmistä -lajin voittajaksi...

Kello tikitti jo kovaa vauhtia eteenpäin, todettiin että pitää laittaa hieman vauhtia että ehditään saunomaan ja siirtymään ajoissa keskustaan, kun H:n juna oli yhdentoista aikaan lähdössä.
Pikainen morsiussauna suolan, kananmunan ja vehnäjauhojen kanssa ja valmistautumaan.

Riisit jäivät siis kokonaan käyttämättä, olisi laastaritkin jos kaaso ei olisi jotain pientä haavaa sormeensa jostain taikonut.

Onneksi lähdettiin sen verran aikaisin bussipysäkille, että A ehti vielä siittä kipittää sisälle jääneen 'Oletko sinä pannu?' -muistikirjan sisältä. Minun loppuillan tehtävä siis oli kysellä ihmisiltä että ovatko he pannu(t) ja kerätä avioliittoneuvoja.
Tuo nyt sinällään meni hieman siihen mitä olin kirjannut 'ei näitä' -listalle , mutta oli se nyt sitten ihan ok ;)

Rautatieasemalta löytyi sitten vielä porukasta puuttunut siskoni! Kuulemma oli minun äänen jo kaukaa kuullut, pyh. Mihin minä sitten totesin, että voinpas minä koko loppuillan hiljaakin olla, mikä sitten ei kuitenkaan ollut vaihtoehto ;)
 laiturilla H pyörsi päätöksensä vielä kotiin lähdöstä, ja jäi meidän kanssa iltaa jatkamaan. Minä ilmeisesti olin porukasta se ainut, joka oli henkisesti valmistautunut siihen että hän lähtee kesken illan kotiinpäin :D

Loppuilta meillä sitten menikin baarissa, välillä istuskelin muiden joukossa nautiskelemassa kylmästä juotavasta ja yllättävän hyvästä baarimusiikista ja osan ajasta sitten kävin pannuja kiertämässä ;)

Oli aivan järkyttävän kiva päivä, missään vaiheessa ei edes väsy iskenyt vaikka aikaisin heräsin ja aamulla viiden aikaan oltiin takaisin A:n kotona. Puolenpäivän aikaan herätessä olo oli tietenkin hieman väsynyt, mutta siitä selvittiin ja M vielä tuli minut kotiin hakemaan.
Haettiin matkalla evästä, hieman söin ja painelin muutaman tunnin torkuille, kummasti virkisti kehoa ja mieltä :D

Kiitos aivan huikean paljon Tehotiimille K, A, H, J, N, sekä minun siskolle jota sen pari tuntia illalla näin. Ootte ihan parhaita, puspus <3 <3

(Ja leidit tuli niin hirmusen hienosti juttuun keskenään, vaikka H ja N ei ollut ikinä näistä ketään nähnyt, A ei ollut nähnyt myöskään J:tä ja A oli ainut joka minun siskon on nähnyt. Oikeesti tuli semmonen fiilis, että ihan kun kaikki entuudestaan toisensa tietäisi, eli kyllä minä vaan ystäväni olen hyvin valinnut ;)
Ja entistä enemmän harmittaa se, että H ja N jäivät juhlien kutsulistalta pois, muta he hyvin sen ymmärtävät, kuten arvelinkin, ja pidetään sitten jossain vaiheessa uudessa kodissa tuparit, jotka on sitten myös samalla hääjuhlat vol. 2!

Häihin sitten tuovat jonkun polttarikansion/-koosteen ja tuon M 2.0:n, tosin varmaan ne laitetaan esille vasta sitten kun vanhukset ovat lähteneet :D

Rottaprinsessan pelastusretki, aka. polttaritarina, part 1.

Kuten lauantai-aamuna kirjoitin nopean postauksen vaatteita päälle kiskoessa, vuorossa oli polttarit!

Kotona en ehtinyt itseasiassa aamulla nousemisen jälkeen tekeen muuta kun säntäileen etsimässä vaatteita päälle, pitihän siinä muistaa se säänkestävä glamour. Ja aamupalaksi & hermolievitteeksi nappasin häihin varatuista lonkerolaatikoista (hyi minä :D ) pari karpalolonkeroa, eikun matkaan.

Auton nokka suunntattiin Tampereelle.

Puolessa vällissä matkaa oli ihan pakko pitää vessatauko, ja siinä minulla sitten iski mieleen, että onkohan M minua kärräämässä Pirkkalaan frisbeegolf-radalle kun se siittä oli edellisenä iltana jotain höpöttänyt. Autossa asiaa kysyin, juu ei.

Ajeltiin kuitenkin motaria Pirkkalan ohi, eli sinällään olisi ehkä voinut olla todennäköinen paikka. Vihdoin käännyttiin motarilta pois Kaukajärven kohdalla, missä minä tuumasin,että tuskinpa nyt ainakaan mennään sinne missä minä asuin ennen kun muutettiin yhteen viime syksynä. Oikein meni ja siinä vaiheessa oli sitten seuraava hyvin vahva idea siitä mihin me mennään. Ja se meni nappiin, minut kärrättiin eräälle parkkikselle jonka lähellä toinen paras ystäväni, A, asuu. Minä kun en saanut sisälle salamyhkäisten juttujen takia mennä käymään edes pissalla, niin siinä sitten kaivoin laukusta matkaan riisit, laastarit ja vispilän, eihän sitä tiennyt koska ja missä niitä tarvitaan ja hän vei tavarani sisälle ja suunnattiin bussipysäkille.

Siinä sain häneltä vaaleanpunaisen sydämen kaulaani ja ensimmäisen vihjeen siitä mihin meidän pitää seuraavaksi löytää. 'Kissaeläin, joka myy pikkusälää kosken rannalla'. Ensimmäisenä kissaeläimenä kosken rannalla tuli mieleen tietenkin Ilves, mutta se piti sitten heti tyrmätä kun eihän siellä ole mitään pikkusälää. Jonkun aikaa sitten pähkäilin ja ihmettelin, kunnes sitten se välähti: Koskikeskuksen Tiger!

(Tämän toisella puolella on meidän juhlien päivämäärä)

Sinne päästyämme ihmettelin, että mitäs nyt, ei ole missään mitään. Samantien sitten osui silmiini H, joka kipitti mahtavissa korkkareissa paikalle! (Vieläkin täytyy kyllä ihmetellä kuinka hän pystyi niillä puoli päivää kipsuttelemaan pitkin kaupunkin, ihmeellinen nainen!)

Häneltä sain päähäni koristeellisen hatun ja sievästi mustalla nauhalla paketoidun pinkki-valkoisen tiskirätin. Seuraava vihje oli kutakuinkin 'niin myötä- kuin vastamäessä' - Monttu!

Hiippailumatkamme jatkui toiselle puolelle koskea, ja sieltä löytyi Montun edestä ystäväni N. Häneltä sain pienen pussin, jossa oli 3-in-1 liukuvoide ja paketti kortsuja :D

Tässä vaiheessa vihje oli kutakuinkin: 'Aatami ja Eeva puutarhan porteilla'. Tätä taas hetken aikaa mietiskelin ja pähkäilin, Adam & Eve aikuistenhärpätinkauppa ja Puutarhakatu! Eihän se nyt ihan Puutarhakadulla ole, mutta tarpeeksi lähellä.

Sieltä löytyi sitten J, Valitettavasti en muista mitä häneltä sain, mutta viheen ainakin :D

Hetken aikaa siinä ihmettelimme kaikenlaisia härpäkkeitä opastetusti ja tuli vihjeen tulkinnan aikaa. 

Joku oli oikein hienon (selkeästi Paintilla :D ) kuvan askarrellut, jossa oli J. Tukiainen veneessä ongella, A. Kela veden varassa pelastusrenkaan kanssa, ja tekstissä oli jotain skumpasta ja kelasta. Skumpan kyllä tajusin siittä heti, mutta loppua pitikin ihmetellä. Lopulta tajusin - KELA. 

Pikamarssia sinne, ja siellähän kaaso odotteli kuoharipullon ja My Little Pony -muovilasien kanssa :D

Kuplivat naamariin ja takaisin edelliseen vihjepaikkaan härveleitä ihmetteleen joksikin aikaa.

Tästä suunnattiin haukkaamaan pientä aamu-/välipala/lounasta, jonka jälkeen matka jatkui, piti tietyllä kellonlyömällä olla tietyssä paikassa. Kaaso pysäytti porukan erään keskustassa sijaitsevan talon ovella, jonka vieressä oli ständi joka kertoi toiselle puolella jostain ennustajasta ja toisella puolella oli jotain muuta ihme häpätystä. Ja minä luulin, että nyt ne tunkee jonnekin ennustajalle!

Portaita pari kerrosta ylös ja sitten jo pian näin kyltin seinässä, joka antoi vihjettä paljon paremmasta kun ennustaja: Room Escape!

Ja ihan oikein, me mentiin pelaamaan The Offce -peliä.

Siitähän nyt en mitään voi sen enempää kertoa, mutta kyllä me sieltä vaan ulos päästiin, kiire meinasi vähän tulla, olisiko joku 3min jäänyt aikaa kun vihdoin saatiin selville koodi ulospääsyyn.

Mutta oli se kuulkaas hauskaa!!

(toinen osa)